Malvakin kukkii

Viime yönä (tai ehkä jo aamua oli silloin) tuli vettä taas muutama milli. Kai hyvä, että maa pysyy kosteana, mutta niin pysyy klapikasakin, jota olen kuitenkin hiukan siirrellyt sisälle liiteriinkin.
Alkuviikolla uhattiin rankkasateella ja silloin otin muutaman pionin kukan maljakkoon, jotta saan ihailla niitä sisällä, jos sade vie ne huonoon kuntoon. Olenkin saanut ihailla pionin kukan hienoutta ja tuoksua.

Vaikka malvat eivät vielä oikein hyvin kasva ja kuki "oikealla" paikallaan terassin vieressä, muutama malva kukkii kauniisti nurmikolla taustanaan varsankelloja.

Kasteluakin

Olin juhannuksen sisaren mökillä noin 80 km:n päässä. Siellä ukkosti ja satoi juhannusyönä, mun kun palasin sunnuntai-iltana kotiin, sademittari oli tyhjä. Niinpä eilen jopa hiukan kastelin ruukuissa olevia kukkia, mansikkaruukku oli selvästi veden tarpeessa. Eilen illansuussa aloin myös kantaa klapeja liiteriin.
Yöllä kuitenkin satoi muutaman millin, niin että puunkannon voi taas unohtaa, eikä kastelukannujakaan ainakaan tänään tarvita. Iltapäivällä voi varmaan leikata pihanurmen loppuun, aloitin homman jo ennen juhannusta ja vein ruohosilpun valkosipuleiden katteeksi.
Mutta voiko tällaista kukkaketoa leikata:

Apilat tuoksuvatkin niin mukavasti, että saavat jäädä siihen kunnes kuihtuvat. Kuvan laidalla näkyy myös ensimmäinen kukkaan ehtinyt malva. Myös iso pionipuska aloittelee kukintaa:

Parsakaalit näyttävät aika kurjilta, mutta monessa taimessa on sentään eloa. Muutaman kuolleen parsakaalin tilalle laitoin vielä porkkanan siemennauhaa, että jotakin edes maasta saisin. 

Uudesta mansikkapenkistä sain eilen kolme kypsää mansikkaa. (Ja lisää kaupasta.)

Mansikka-aika on siis alkanut!

Kukkia

Minulla ei ole hienoja perennapenkkejä tai muita kukkaistutuksia. Annan luonnon hoitaa kukat ja itse kasvatan porkkanoita, sipuleita ym hyötykasveja,
Kaunein "perenna"penkkini on tämä pihan nurkkaus, jossa kasvaa runsaasti päiväkakkaroita, akileijoja, niittyleinikkejä, tädykkeitä ym. Valitettavasti koiranputket tahtovat peittää kaiken alleen. Kuvaan en saa paikan kaunetta, mutta alla hiukan makua

Pidä myös lupiineista ja annan niiden kasvaa. Tosin leikkaan kukkavarret pois kukinnan jälkeen, jotta ne eivät leviä pihassa. (En uskalla kertoa, minne ne siemenet heitän).

Seuraava kaunotar on jo hyötykasvimaalta, eli ensimmäinen kesäkurpitsan kukka.

Komea on myös raparperin kukinto

Joutomaalla ilahduttaa esimerkiksi tämä väripilkku - liekö joku ailakki - nokkosten vierellä

Viimeinen kuva ei ole enää kukista, vaan portulakoista, joita tokokuun lopun lämmin sää sai nopeaan kasvuun. Taisin heitellä turhan ronskilla kädellä pieniä siemeniä maahan, täytyy varmaan yrittää jotenkin harventaa.

Vettä riittää

Nyt ei tarvitse kastella. Taas puolentoista vuorokauden aikana on satanut noin 30 milliä. Ja ainakin yksi sadepisara on jokaisen päivä sääennusteessa. Silti voi ja toivottavasti tuleekin väliin puoutapäivä ja aurinkoa.

Pioni kukkii

Ensimmäinen pioni on jo kukassa, kaksi kukkaa auki, yksi vielä nupussa.

Muut pionit ovat vielä nupussa. Myös akileijat kukkivat, lupiinit ovat aukeamassa, ja tietysti leinikit tähtimöt ja muut luonnon kukat kauniina.

Ruusut on istutettu. Astiataimet olivat onneksi omajuurisia, ne eivät tarvinneet niin syvää kuoppaa ja säilyvät toivottavasti talven yli paremmin. Peacet tulivat paljasjuurisina, enkä kivikkoiseen maahan saanut niin suuria kuoppia kuin olisi pitänyt, mutta toivotaan, että jaksavat kasvaa.

Kun kiskoin yhtä kuolleeksi luulemaani ruusunjuurta pois, huomasin siinäkin pienen alun. Ajattelin että olin kuitenkin jo irrottanut juuret ja otin kasvin pois. Sitten tulin katumapäälle ja laitoin sen uudelleen maahan pieneen kuoppaan - annoin vielä mahdollisuuden. Kiva seurata, tapahtuuko mitään.
Torstaina otin vikatteen käteen ja raivasin tieni omenapuiden juurelle. (Maassa rehottavat nokkoset, koiranputket ym niin, että tarvitaan suojavaatetus ja raivausvälineet kulkemiseen). Uusin omenapuu oli joutunut tuhotyön kohteeksi, lähes kaikki lehdet oli syöty. Puu oli talven aikana mennyt pahasti vinoonkin, yritin sitä kyllä keväällä oikoa.
Olin jo ostanut pyretriiniä mansikoita varten, eilen sitten ryhdyin myrkytystouhuun, ruiskutin omenapuun ja parsakaalit, joista ei enää paljon ollut jäljellä, vaikka oli niitä jo ruiskutellut mäntysuovalla. Ja hiukan mansikoillekin pirskottelin myrkkyä, epäilen, että niitäkin joku kiusaa.
Parsakaaleja lukuunottamatta kasvimaa voi hyvin - myös rikkaruohot. Harson alla olleet valkosipulit ja porkkanapenki jo kitkin, sitä työtä riittää. Maanantaina ja tiistaina tuli vettä niin, että maa on kostea, mutta kohta saisi tulla taas sadepäivä tai -yö. Mutta mieluusti rauhallista sadetta, ei ukkosmyräkkää tällä kertaa.

Perun pahat puheeni

Perun pahaat puheeni kuolleista ruusuista. Kun tänään ryhdyin putsaamaan rikkaruohottunutta ruusupenkkiä uusia ruusujani varten, huomasin, että monessa ruusussa oli kuitenkin edes hiukan elämää. Henkeä oli uusimmissa ruusuissa, joiden ympärille olin rakentanut "kaulurin", kun en saanut kaivettua tarpeeksi syvää kuoppaa. Yksi vanhempikin ruusu taisi kyllä olla elossa. Eli siis pitää tehdä syvä kuoppa tai sitten lisätä multaa päälle. Tehdä vaikka laudasta reuna ruusupenkille ja tuoda multaa, sitä on vielä kasassa.
Kun perkasin ruusupenkkiä, lännestä paistoi aurinko ja idäsä jymisi ukkonen. Se meni ohi, mutta hetken päästä tuli toinen päälle. Sademittari oli mennyt vinoon, niin etten tiedä millejä, mutta kyllä vettäkin tuli!

Voihan ruusut!

Talven kosteus ja pakkanen vei ruusuni. Rehellisesti sanottuna ei ihme - ne eivät olleet kovin syvälle istutettu. Sentään yritin havuilla suojata.
Mutta siis kaikki menivät, myös paremmiltakin harrastajilta. Ajattelin ensin, että istutan yhden, jota voin ihailla. Mutta tänään kaupassa piti ostaa punaisen rinnalle valkoinen. Ja kun pääsin lopulta sähköpostiini, siellä oli tarjous ihanasta keltaisista Peace -ruusuista, enkä voinut olla tilaamatta. Niitä olen kasvattanut ja ihaillut parina kesänä.
Huomenaamulla siis ruusupenkin kimppuun.
Onneksi sentään pionit ovat kunnossa, niitäkin pitäisi hiukan hoivata.
Tänään tuli vettä niin, ettei kastelua pariin päivään tarvita. Mittariin oli kertynyt 30 milliä. Olin poissa kotoa pahimman sateen (ja ukkosen) aikaan, tullessa näykyi pihalla myös rakeita ja isot kasvit olivat laossa ja jotkut kukatkin olivat hakkaantuneet mataliksi.
Ukkosia ja sateita luvataan huomiseksikin. Sateella olisi hyvä tehdä töitä tietokoneella, mutta ukkonen estää sen. Vanhassa talossa ei ole joka paikassa maadoitettuka pistorasioita, ja ukkossuojat vaativat maadoituksen.

Parsakaalit syöty

Lämmin ilma taitaa tehdä hyvä myös tuholaisille. Parsakaalin lehdet ovt maistuneet ötököille turhan hyvin, joistakin kasveista on jo kaikki lehdet menneet. Tänään ruiskutin mäntysuopaliuosta, saa nähdä auttaako. Istutuin keskelle parsakaaleja samettikukan, jotta se tuoksullaan hiukan estäisi ötököitä, mutta ei siitä ollut apua.
Viime vuonna, kun oli kylmää, parsakaalit pärjäsivät paremmin.