torstai 7. toukokuuta 2020

Salaattia

Sen verran olen saanut hyötyviljelyä alkuun, että olen laittanut kaikki kaupasta ostetut ruukkusalaatit maahan, niitä on nyt neljä. Ja lisäksi kylvin vanhaa siementä yhden rivin laatikkoon.
Siellä näkyy myös jo pari valkosipulin alkua.
Puutarhurilta sain pionin  (Kiinanpioni Kansas), ruusun Peace (tietysti) ja mustasilmäsusannan, sekä Loistokärhön Rouge cardinal.

Kaikki on jo istutettu, mutta ei juuri elomerkkejä  pionissa eikä ruusussa. Kärhön kanssa voi käydä huonosti, koska sille kuoppaa kaivaessani tuli vastaan tosi tiukka juurimatto tms, johon en saanut edes reikiä. Täytyy muistaa antaa reilusti lannoitetta. (kunhan sitä saisi) Täällä on kuitenkin edellisltä asukkailta jäänyt kevätlannoite, täytyy ruveta pikkuhiljaa laittamaan sitä kasteluveteen.
Löysin myös ostamiani nurmikukkasiemeniä ja pohdin mihin uskallan niitä heitellä. Sisääntulovälylän toisella puolella olisi sopivasti mustalla mullalla oleva postetun kannon kohta, mutta kun satuin naapurin kanssa samaan aikaan tielle, kysyin hänen mielipidettään. Mies on kuulemma jo hermostunut siinä oleviin skilloihin, jotka leviävät. Ehkä siis sinne heittele, mutta kyllä omalle puolelle.
Reetalta olen saanut multaa ja orvokeita, osa orvokeista on terassin laidalla ruukuissa, osan istutin etupihalle valkokartiokuusen alle.
Ja kuvia siitä, mitä on maasta noussut





torstai 16. huhtikuuta 2020

Siitenkin muutin

Edellinen teksti on lokakuun lopulta ja silloin uskoin, että talven pysyn entisillä sijoillani. Toisin kävi. Talo oli netissä myynnissä ja yksi katsoja halusi parin päivän kuluttua tulla uudelleen, mikä tietysti sopi. Ja sillä käynnillä sovimme kaupat. Hän tarjosi, minä pyysin hiukan lisää ja siinä se. Olisin ehkä saanut enemmän, jos olisin yrittänyt, mutta sasin enemmän kuin edellinen ostaja lupasi, eikä mennyt myyntipalkkiota,
Ja kun en vetänyt hintaa viimeiseen tappiin, uskalsin paremmin jättää nurkkiin rojua ja siivoustakin vähemmälle.
Ostajalla ei olisi ollut kiire, mutta minulla on oli kova halu päästä eteenpäin. Nokialtakin löytyi nopeasti sopiva asunto ja täällä olen ollut jo neljä kuukautta.
Olen naureskellut tästä rivariasunnosta, että kun lähtee pakoon puulämmitystä ja puutarhanhoitoa, päätyy asuntoon, jossa on iso takka lämmitystä varten ja jonka pihasta on puolet puutarhaa.
Tuota isoa takkaa en ole paljon käyttänyt, sillä täällä on myös ilmalämpöpumppu, joka riittää minun 20 asteen lämpööni ja patterit ovat kiinni. Hiukan toin puita mukanani ja osa on vielä käyttämättä. Puulämmitys tulisi kalliiksi.
Takka tuntui hienolta asialta tänne muuttaessani, mutta nyt välillä haikailen, että olisipa se pienempi ja lattia- ja seinäpinta-alaa enemmän.
Pihaan näyttää joku tehneen mansikkamaan, siellä on muovejakin, mutta hoitamaton on. Ennen minua tässä asuivat vuokralaiset, enkä  tiedä heidän haluistaan tai mahdollisuuksistaan hoitaa sitä.
Kunhan päivät lämpiävät, täytyy karsia pois kuivuneet versot ja rikkaruohot ja tutkia, onko monta tainta elossa.
Nurmikkoa ei takapihalla näytä olevan, paljon kiveystä ja ehkä lopun on tarkoitus olla soraa. Iso kasvatuslaatikko on, ja sinne olen jo ehtinyt kylvää parikymmentä valkosipulin kynttä. Siiinä on ilmeisesti ollut ainakin orvokeita viime kesänä, on paljon pieniä orvokin taimia.
Puutarhasuunnitelmiani haittaa koronavirus, en pääse kauppaan. Olen kyllä tilannut yhden ruusun, yhden pionin ja yhden kärhön taimen puutarhuriltani ja neliön kukkamaattoa.
Mieli teki taas ryhtyä taimia kasvattamaan, mutta ei oikein ole paikka niille, eikä tietysti olisi ollut multaa eikä kasvatusastioita. Niin unohdin sen tilasin vain muita taimia.
Keskellä pihaa on kivikasa, jossa on valopylväs petonijalustalla. Haaveilen sen hävittämisestä ja pienestä omenapuusta tilalle,



sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Täällä näytän pysyvän

sunnuntai 27. lokakuuta 2019


Menin ensin vanhalle blogipohjalle ja sieltä kopioin:

Ei mennyt talo kaupaksi kesänä aikana. Kerran jo oli hinta sovittu, mutta sitten kosteusmittauksesta löytyi (teko)syy perumiseen, Kauppa olivat tekemässä isä ja poika, enkä oikein tiedä enkä ymmärrä mistä kysymys. Välittäjä teki mokan siinä, kun ei tehnyt kirjallista ostotarjousta tai esisopimusta, niin ostajan oli helppo perua. Eipä ole välittäjä soittanut eikä lähettänyt laskua. Sopimuksen mukainen myyntiaikakin on ohi. Tällä hetkellä talo on Tori.fi:ssä, joku kävi katsomassa ja toinen soitti, mutta on väärässä kunnassa.
Taidan luovuttaa ja jatkaa ensi vuonna.
Puutarhan hoito väi vähälle. Raunioiden edstä vedettiin moottorisahalla pensaat poikki ja vein ruukkuja sinne,

Hyötytarhassa kasvoi hiukan perunoita ja porkkanoita rikkaruohojen seassa, vieläkin on muutama porkkana mullassa, Ensi kevättä varten kunnostin pienen erillisen alueen, enempää en ota vaivoikseni (jos täällä vielä olen). Plus ne kaksi mansikkapenkkiä, jotka myös siivosin.
Porkkanoiden lisäksi sain tietysi salaattia, erityisesti pidin parsasalaatista, mangoldia ja hiukan lehtikaalia, mutta sitä vaivasi pienet madot eli kai toukat. 
Sipulia ja valkosipuliakin kasvoi, mutta jotain tautia tms valkosipuleissa oli taas. Nyt mietin, laitanko muutaman kynnen kuitenkin maahan, uusia siemeniä en ole ostanut.

t
Molemmat luumupuut kukkivat, mutta vain siihen tuli luumuja, mihin viime vuonnakin. Ei paljoa, mutta syötävää sain. Omenia tuli tavallinen määrä, myös toinen uusista puista tuotti satoa (kuva.) Tulivat kypsyessäään kirkkaan punaisiksi. 

Pionit kukkivat, mutta ei Peace ruusu, en jaksanut hoitaa sitä. Kesä- ja heinäkuut olivat kuivia, mutta elo- ja syyskuussa tuli välillä reilustikin vettä. Ennätys oli sademittari täyteen (n 40 mm) parissa tunnissa.
Tähän asti on ollut lämmintä, toissapäivänäkin yli 10 astetta, mutta viime yönäkin oli pakkasta ja ensi viikolla on luvassa pakkasta päivälläkin.

lauantai 15. kesäkuuta 2019

Muuttosiivous vei ajan ja energian

Olen koko kevään tehnyt muuttosiivousta niin että puutarha ja tämä blogi ovat jääneet pienelle huomiolle ja energialle.
Niin mukavaa kuin joskus puutarhan hoitaminen - ja varsinkin sen tulokset eli hyvät juurekset ja salaatit - onkin, se on alkanut tuntua pakkopullalta ja stressaavalta. Niinpä olen päättänyt myydä talon ja muuttaa rivariin ja jopa vaikka kerrostaloon. Sitä en tiedä, milloin joku tämän ostaa. Alku näytti lupaavalta, sillä ilmoitus Tori.fi:ssä toi heti ihastuneen ostajaehdokkaan, mutta lopulta hän ei uskltanut ostoon.
Nyt talo on Op-Kodissa myynnissä, yksi on käynyt katsomassa, kyselijöiden määrää en tiedä, mutta tuskin paljoa. Olen jo alkanut asennoitua siihen että, tässä pysyn.
Olen kuitenkin tyhjentänyt saunan pukuhuoneen ja autotallin, hyvä asia joka tapauksessa. Täytyy varoa, ettei tilanne muutu.
Koska puutarha rasittaa, päätin pienentää alaa, itse asiassa on tainnut kolme penkkiä jäädä rikkaruoholle. Salaatteja kylvin ja laitoin harson päälle, enkä ole katsonut, mitä on tapahtunut.
Samoin olen kylvänyt porkkanoita ja istuttanut sipulia, purjoja, lehtikaalia ja perunoita.
Viime syksynä istutetut valkosipulit ovat kasvaneet kauniisti.
Mansikkamaankin perkasin.
Sain Un leikkaamaan moottorisahalla raunion edessä kasvaneet pensaat ja ole vieyt sinne kukkia kuin malliksi, mitä voisi saada aikaan.
Tämä kuva on otettu aika pian leikkauksen jälkeen.
Omenapuut kukkivat runsaasti, samoin molemmat luumupuut, toinen tosin pari viikoa ensmmäisen jälkeen, joten en tiedä auttoivatko toisiaan pölytyksessä.
Puutarhurilta tilasin taas normaalit miljoonakellot ja kerrotut petuniat ja jättiverenpisarat. Muut voivat hyvin mutta jättiverenpisaroista kaksi kuoli, kolmas on jotenkunten hengissä ja siitä olen ottanut myös pari pistokasta.
Tulppaanit kukkivat keväällä, tosin kuivuus haittasi, niin että varret jäivät lyhyiksi, eivätkä kaikki nuout auenneet. Narsisisseissa oli lopulta vain kaksi kukkaa, vaikka varret kasvoivat normaalisti.




Ensimmäisessä tummanpunaisessa pionissa on taas tavan mukaan kolme kaunista kukkaa. Muutkin ovat hengissä rikkaruohojen keskellä.
 Tässä kuva raunioista tänään, pensas on jo kasvanut, samoin horsmat, jotka eivät taida näkyä kuvassa.

Ja sisällä kukkii taas orkidea, jo kolmannet kukat





torstai 25. lokakuuta 2018

Yllätystalvi

Talvi tai ainakin talvinen sää tuli taas yllättäen. Viime viikolla oli harvinaisen lämmintä ja sitten tuli nollakelit ja lumi/räntäsade.
Viime viikolla siivoilin kasvimaata ja vein sinne taas ruukkukukkien mullat. Kompostin vienti jäi tähän päivään ja ehdin juuri tehdä sennen vesisateen alkua. Ja sitä ennen istutin talvivalkosipulit. Viime viikolla en vielä uskaltanut sitä tehdä, pelkäsin, että maa on liian lämmintä.
Olin ostanut puutarhuriltani molempi tarjolla olleita lajikkeita, Ljubasha ja Ziemiai. Niissä oli isot kynnet ja vain viisi-kuusi yhdessä sipulissa, mutta kai riittää. Sipuleita oli yhteensä 10 eli tulossa viitisenkymmentä valkosipulia.
Orvokit ja miljoonasade, jota öisin pidin suojassa kukkivat vielä viime viikolla kauniisti.






Ja peurat ovat syöneet loputkin lehtikaalit. Lämpimän syksyn ansiosta sain vielä hiukan  uutta lehtikaalia talteen peurojen ensimmisen vierailun jälkeen. Myös mansikanlehdet ovat taas kelvanneet. Yksi aamu peuraemo toivotteli huomenia ihan ikkunan alla. Kun sitä seurailin, huomasin taas kaksi vasaa sen perässä.





sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Sato lähes korjattu

Viimeksi kirjoitin, että kuivuus jatkuu. Niin se jatkui pitkälle syyskuuhun. Elokuun lopussa (27.8.) loppui vesi kaivosta ja vasta viime tiistaina sain/laitoin pumpun  toimimaan. Olisi ehkä jo onnistunut viikko sitten, mutta kun olin  viikonlopun poissa en vielä yrittänytkään.
Mutta nyt siis tulee (ruskeaa) vettä. Kun kaivossa ei ollut vettä, sitä oli sentään sadevesisaaveissa - sen verran aina silloin tällöin satoi. Sadevettä  käytin pesuun - se on kirkkaampaa kuin kaivoveteni. Ja keittiövesi kaupasta ja täytin kaupan päniköitä aina kun osuin hanan viereen. Ei siis isoja ongelmia.
Nyt on jo yksi pakkasyökin takana. Viimeiset perunat hain tänään. Maassa on vielä porkkanaa ja kuivuudesta paljon kärsineet pienet purjot. Kesäkurpitsaa olen saanut sen verran, ettei puutetta mutta ei myös ongelmia missä sen käyttäisi. Kaikki ovat menneet paistinpannulla. Papujakin sain lopulta muutamaksi syöntikerraksi.
Parsasalaatin varsia on odottamassa keitettynä, mahtavatko maistua. Niiden lehtiä käytin paljon salaattiin, täytyy ensi keväänä kylvää enemmän. Lehtikaalit kärsivät myös kuivuudesta ja nyt niiden kimppuun ovat käyneet jo peurat. Muutaman pussin sain pakkaseen.
Valkosipulipenkeistä toinen tuotti kohtalaisen sadon, toinen kärsi jostakin mätätaudista. Parhaat kynnet otin talteen ja säilöin etikkaliemeen - en ole vielä maistanut. Seuraavaa satoa varten ostin uudet siemenet, täytyy katsoa niille uudet paikat.
Porkkanoita todella on. Ensimmäinen kylvö ei oikein itänyt, kun en kastellut. Tein  uusingtakylvön ja kastelin, minkä seurauksena myös aikaisemmat siemenet itivät. Yritin parhaani mukaan harventaa, jotta kaikilla olisi tilaa kasvaa. Täytynee kohta korjata, paljon olen jo syönytkin. Punajuuria ei tule, muutamia varsia olen näpsinyt salaattiin.

Tyrnejä siis tuli riittäväsi itselle ja muille lahjoitettavaksi tai myytäväksi.Nyt pensaat ovat kuitenkin jo tyhjiä, sillä tyrnit ovat kelvanneet myös  linnuille. Samoin ne ovat syöneet omenia, niin että viimeiset sariolat piti ottaa pois, vaikka eivät tainneet vielä olla täysin kyspiä. Antonovkat ovat niin rupisia, että hiukan niistä olen paloja ottanut soseeseen ja kerran  paistokseen. Paljoa ei sosetta tullut, mutta sitä taitaa olla edellisuvuotistakin pakastimessa.  Hyvä, jos tulevat kaikki käytettyä.
Luumuja tuli nyt ensimmäistä kertaa, mutta vain toiseen puuhun, jonka arvelin olevan yleinen punaluumu. Söin ne heti sellaisenaan, ei tullut kovin paljoa.
Lisäys 25.10. Kun siivosin paperikasoja löysin ostotositteen luumuista: Kuntalan punaluumu ja Victoria. Osstettu kesäkuussa 2012.

Pihan kukkia yritin kastella, onneksi sadevettä  riitti. Kauniisti kasvoivat

Myös itse siemenestä kasvattamani samettikukat ehtivät elokuussa kukkaan ja ovat edelleen komeita. Ennen hallayötä nostin  ne terassin pöydälle ja hyvin näyttävät säilyneen. 
Viime viikolla siis ennen hallayötä kokosin lopulta keväällä ostamani uuden taimikasvatushyllyn ja sain sinne suojaa parhaan miljoonakellon ja verenpisaroita.
Olin keväällä ostavinani jättiläisverenpisaroita, mutta pieniä olivat. Talvettamastani jättiverenpisarasta sain pari uutta alkua ja toista yritän nyt taas talvettaa, sillä se viimetalvinen kaatui myrskyssä ja oksat katkeilivat. 

sunnuntai 19. elokuuta 2018

Helle ohi, mutta kuivuus jatkuu

Helteen on nyt luvattu olevan ohi. Perjantaina oli kyllä taas välillä 27 astetta, ja nytkin lähentelee 20 astetta. Mutta kuivuus ei ole ohi. Tosin viime yönä satoi siisi milliä ja sitä ennen 3 milliä, mutta ei se riitä kastelemaan kuivaa maata. Oon oidotellut sateita, jotta porkkanat ja pavut, purjot ja lehtikaalit kasvaisivat, mutta... Kesäkurpitsa ei kastelusta huolimatta ole paljon satoa tuottanut, muutakan pavunpalon poimin eilen.
Parsasalaattia olen myös yrittänyt kastella, se on vielä jotenkuten syötävää, muut salaatit ovat karvaita,
Marjat ovat vähissä ja kysyttyjä. Vadelmia en ole enää löytänyt, mustikoita ostien torilta 4 litraa. Musstaherukoita poimin mehuksi ja muutaman rasian syötäväksikin. Ne ovat kelvanneet myös mehiläisille ja muille öttiäisille, niin että hyvä marjoja saa jo etsiä, vaikka tavan mukaan jätin muutaman pensaan poimimatta puuromarjoiksi.
Kaiken lisäksi pensaissa on kuolleita oksia, jotka kai pitäisi leikata mahdollisimman tarkkaan. Ajattelin tehdä sen muutamasta pensaasta, (kolme ensimmäistä kustakin rivistä) osa jääkööt oman onnensa nojaan. Jospa heittelisi niille sitten myös syyslannoitetta.
Punaherukat ovat kelvanneet linnuille. Pelkään miten käy luumujeni, jotka ovat vielä vihreitä.
Mutta tyrnejä tulee, niistä ei ole pulaa!
Ruusun kukkimattomuuskin selvisi kun katselin niitä tarkkaan, peurat syövät aina uuden kasvun!
Mummun puun (sokerimiiro) omenia olen jo syönyt, Veden puute maistuu. Voivat olla jo puusta otettaessa kuivia kuin olisivat viikon lojuneet pöydällä!
Myös kavoveden riittävyys alkaa huolettaa. Ensi viikoksi kyllä taas sateita luvassa, toivottavasti enemmän kuin muutama milli.