Vielä lunta

Kevät on myöhässä. Huhtikuun alussa oli pitkään kauniita aurinkoisia päiviä. Lämpötila päivällä juuri ja juuri nollan yläpuolella ja öisin pakkasta kymmenkunta astetta tai yli. Vasta tällä viikolla on alkanut olla öisinkin  mittari nollan yläpuolella. Ja on satanut myös vettä, mikä on sulattanut hankia tehokkaasti. Silti niitä riittää.
Normaalisti näihin aikoihin on jo löytynyt ensimmäiset sinivuokot, nyt ole käynyt edes etsimässä. Ehkä viikonloppuna, jos on pari aurinkoista päivää.
Aurinko kuitenkin sulatteli jo lumia talon edestä ja niinpä sain ensimmäiset krookukset kuvattua muutama päivä sitten eli 12.4.

 

Ja sitten pari hetki sitten otettua

Viljelyä olen sen verran aloittanut, että tilasin puutarhurilta hiukan taimia, vaikka joka kevät vannon, etten enää. Nyt oli hyvä tekosyy kasvilamppu, jonka halusin hoitamaan keittiön  kultalehteä. Se varistaa aina talvella puolet lehdistä, vaikka yritän pitää halogeenivaloja päällä. Nyt kukkalamppu valaisee riittävästi koko keittiön nurkan.
Mutta taimia tilasin kuitenkin vähemmän kuin ennen. Miljoonakelloja, jättiverenpisaroita ja uutena kokeiluna tuoksupelargonioita, jotka on tarkoitettu Mirjalle, sillä niiden pitäisi karkotta hyttysiä. Taimet ovat jo eteisen ikkunalla, vain yhtenä päivänä olen nitä hiukan ulkoiluttanut. Jospa huomenna kokeilen hiukan sadetta tai kosteaa ilmaa niille?
Puutarhurilta sain myös vihannesportulakan siemeniä, omista en siemeniä viime kesänä saanut.
Olen yrittänyt etsiä kotimaisia valkosipuleita, sillä omia on vähän ja pieniä. Mirja yritti ostaa Tampereen hallista, mutta sielläkään ei enää ollut. Täytynee hoitaa hellästi ja huolella omat ensi kesänä, että sato ja kanta vahvistuisi. Talvivalkosipuleita on toki maassa.
Krookusten lisäksi maasta on jo nousemassa tulppaaninen ja narsissien alkuja. Orvokkipadan voisi ostaa, kunhan eteen osuu.