Vielä hellepäivä

Tänään on vielä hellepäivä, vaikka jo hiukan helpottaa, lämmintä on enää vain 24 astetta - ei siis enää virallinen hellepäivä. Sisällä on kuitenkin yli hellerajan - ja pihalla auringonpaisteessa.
Ja sade on jäänyt vähiin, viime viikonloppuna tuli viitisen milliä, tiistaina ukkosenjyminän kera 12 milliä ja keskiviikkona (nyt on perjantai) 6 milliä. Viime yönäkin piti sataaa- mutta ei.
Puutarha kärsii siis edellleen kuivuudesta, mutta siitä huolimatta valkosipuleihin oli iskenyt joku tauti, toisen penkin sipulit olivat homessa ja kuoret mätiä ja kynnet pehmeitä. Kelvolliset kynnet laitoin marinaadiin -tulosta en ole vielä maistanut. Taudin vaivaamia varsia ja kuoria en ole uskaltanut laittaa edes kompostiin, vaan ne odottavat vientiä  metsään.
  Toinen valkosipulipenkki oli (toivottavasti) säästynyt taudilta. Täytyy kuitenkin ostaa uudet siemenet syksyllä ja istuttaa ne mahdollisimman kauas tautipenkistä.
Tavalliset sipulit vaikuttavat olevan ok. Pari kesäkurpitsaakin olen jo saanut, sitä olen kastellut. Harson alla olleet porkkanat ovat kasvaneet, olivat jo isoja, kun huomasin, että ne pitää harventaa, ehkä vieläkin olisi sitä työtä. Helteen lisäksi puutarhan hoitoa on ajoittain häirinnyt seurustelu lasten ja lastenlasten kanssa.
Mansikoita olen saanut puutarhasta aina hiukan - vielä eilenkin- syötäväksi. Yllättävän hyvän sadon olen saanut salaatin alapuolella saman penkin päässä oelvista vanhoista mansikoista. Kai auttoi se, kun keväällä kastelin salaattikylvöjä. Myöhemmin itse mansikkapenkeille annettu kastelu ei yhtä hyvin auttanut.
Musstikassa kävin runsas viikko sitten sisaren mökillä ollessa, saalis reilu litra. Vanhoja vadelmapaikkojakin kiertelin parikin kertaa, litran verran pieniä marjoja molemmilla kerroilla. Ehkä ensi viikolla, kun pitäisi olla viileämpää, veilä uusi kierros. Puutarhavadelmia ei tule, varretkin kuivuneet.
Karviaisia olen hiukan poiminut, pieniä ovat nekin, mutta niitä olen syönyt puuron päällä kun muuta ei ole - tai olisi mustaherukoita, hiukan niitäkin olen maistellut. Punaherukoita olen muutamana aamuna poimut muutaman litran niin kauan kuin olen voinut olla tarlon varjossa. Ehkä niitä on nyt pakkasessa maijallisen verran - ja karviaisia samaan joukkoon ja vadelmista suuri osa päätyi mehumarjoiksi.
  Omenia näkyy  olevan tulossa paljoa, mutta jäävät pieniksi, muutama luumukoin odottelee kypsymistä. Ja tyrnejä  tulee taas liiankin paljon.
  Peace-ruusua en ole saanut kukkimaan kastelusta huolimatta, mutta toivoa on tietysti vielä, keväällä ostettu peace on hiukan kasvanut- mutta vain hiukan. Ruukkukukat ovat kastelun avulla hegissä ja voivat hyvin. Mutta jättiverenpisarat eivät ole jättejä!