Kuin kesäilta

Ulkona on kuin kesäilta. Ainakin jos ei katsele kovin korkealle. Ruoho kyllä viheriöi, mutta koivut ovat vielä talvipuhtaita. Vain yksi koivu vihertää hiukan.
Istuskelin ja lueskelin pihakeinussa kesäilmasta nauttien. Tänään piti kylvää porkkanoita, mutta eipä ollut siemeniä. Yleensä ostan keväisin aina siemenpusseja, kun niitä kaupoissa näen ja sitten huomaan kotona, että edelliskevään siemeniäkin olisi ollut. Tänä keväänä en ole ostanut mitään, ja käytin kaikki porkkanan siemenet viime vuonna. No, huomenna täytyy lähteä liikkeelle ja viimeistään tiistaina niitä varmaan löytyy.
Eipä ollut muutoinkaan hyvä iltapäivä. Tiputin eteisen ikkunalta pienen rasian, jossa oli kaikenlaisia nauloja, vanhoja pattereita ja halogeenilamppuja. Niinpä siivoushommiin, mikä ei koskaan ole pahaksi. (Ja sainpa heitettyä siivotessani yhdet kengät roskiin - voin hyvällä omallatunnolla katsella uusia,)
Mutta siivotessa karkasi terassin pöydältä muovipussi, jossa olin säilyttänyt siemenpusseja. Muovipussin pohjalla oli tietysti kaikenlaisa siemeniä ja suunnittelin kylväväni ne isoon ruukkuun ja seuraavani, mitä sieltä kasvaa. Kun sain pussin kiinni, se oli tyhjä. Täytyypä seurata, kasvaako nurmikolla salaattia ja porkkanoita.
Ja kylvin myös samettikukkia pikku ruukkuihin. Siemenet olin ottanut talteen viime syksynä. Kylävän samettikukkia, jotta voin seurata niiden kasvua, vaikka yleensä ostan keväällä myös kukkivia samettiruusuja omien kasvua odotellessa.
Huomasin että nettipuutarhuriltani tilaamistani yrtin taimista yksi oli kuollut, muut jotenkin hengissä, osa paremmin, osa huonommin. Kunhan kasvavat, alkaa selvittely, mikä on mitäkin. Sitruunamellissan tunnen ja rohtosamettikukat siitä, että niitä on paljon.