Salaattia

Sen verran olen saanut hyötyviljelyä alkuun, että olen laittanut kaikki kaupasta ostetut ruukkusalaatit maahan, niitä on nyt neljä. Ja lisäksi kylvin vanhaa siementä yhden rivin laatikkoon.
Siellä näkyy myös jo pari valkosipulin alkua.
Puutarhurilta sain pionin  (Kiinanpioni Kansas), ruusun Peace (tietysti) ja mustasilmäsusannan, sekä Loistokärhön Rouge cardinal.

Kaikki on jo istutettu, mutta ei juuri elomerkkejä  pionissa eikä ruusussa. Kärhön kanssa voi käydä huonosti, koska sille kuoppaa kaivaessani tuli vastaan tosi tiukka juurimatto tms, johon en saanut edes reikiä. Täytyy muistaa antaa reilusti lannoitetta. (kunhan sitä saisi) Täällä on kuitenkin edellisltä asukkailta jäänyt kevätlannoite, täytyy ruveta pikkuhiljaa laittamaan sitä kasteluveteen.
Löysin myös ostamiani nurmikukkasiemeniä ja pohdin mihin uskallan niitä heitellä. Sisääntulovälylän toisella puolella olisi sopivasti mustalla mullalla oleva postetun kannon kohta, mutta kun satuin naapurin kanssa samaan aikaan tielle, kysyin hänen mielipidettään. Mies on kuulemma jo hermostunut siinä oleviin skilloihin, jotka leviävät. Ehkä siis sinne heittele, mutta kyllä omalle puolelle.
Reetalta olen saanut multaa ja orvokeita, osa orvokeista on terassin laidalla ruukuissa, osan istutin etupihalle valkokartiokuusen alle.
Ja kuvia siitä, mitä on maasta noussut

Siitenkin muutin

Edellinen teksti on lokakuun lopulta ja silloin uskoin, että talven pysyn entisillä sijoillani. Toisin kävi. Talo oli netissä myynnissä ja yksi katsoja halusi parin päivän kuluttua tulla uudelleen, mikä tietysti sopi. Ja sillä käynnillä sovimme kaupat. Hän tarjosi, minä pyysin hiukan lisää ja siinä se. Olisin ehkä saanut enemmän, jos olisin yrittänyt, mutta sasin enemmän kuin edellinen ostaja lupasi, eikä mennyt myyntipalkkiota,
Ja kun en vetänyt hintaa viimeiseen tappiin, uskalsin paremmin jättää nurkkiin rojua ja siivoustakin vähemmälle.
Ostajalla ei olisi ollut kiire, mutta minulla on oli kova halu päästä eteenpäin. Nokialtakin löytyi nopeasti sopiva asunto ja täällä olen ollut jo neljä kuukautta.
Olen naureskellut tästä rivariasunnosta, että kun lähtee pakoon puulämmitystä ja puutarhanhoitoa, päätyy asuntoon, jossa on iso takka lämmitystä varten ja jonka pihasta on puolet puutarhaa.
Tuota isoa takkaa en ole paljon käyttänyt, sillä täällä on myös ilmalämpöpumppu, joka riittää minun 20 asteen lämpööni ja patterit ovat kiinni. Hiukan toin puita mukanani ja osa on vielä käyttämättä. Puulämmitys tulisi kalliiksi.
Takka tuntui hienolta asialta tänne muuttaessani, mutta nyt välillä haikailen, että olisipa se pienempi ja lattia- ja seinäpinta-alaa enemmän.
Pihaan näyttää joku tehneen mansikkamaan, siellä on muovejakin, mutta hoitamaton on. Ennen minua tässä asuivat vuokralaiset, enkä  tiedä heidän haluistaan tai mahdollisuuksistaan hoitaa sitä.
Kunhan päivät lämpiävät, täytyy karsia pois kuivuneet versot ja rikkaruohot ja tutkia, onko monta tainta elossa.
Nurmikkoa ei takapihalla näytä olevan, paljon kiveystä ja ehkä lopun on tarkoitus olla soraa. Iso kasvatuslaatikko on, ja sinne olen jo ehtinyt kylvää parikymmentä valkosipulin kynttä. Siiinä on ilmeisesti ollut ainakin orvokeita viime kesänä, on paljon pieniä orvokin taimia.
Puutarhasuunnitelmiani haittaa koronavirus, en pääse kauppaan. Olen kyllä tilannut yhden ruusun, yhden pionin ja yhden kärhön taimen puutarhuriltani ja neliön kukkamaattoa.
Mieli teki taas ryhtyä taimia kasvattamaan, mutta ei oikein ole paikka niille, eikä tietysti olisi ollut multaa eikä kasvatusastioita. Niin unohdin sen tilasin vain muita taimia.
Keskellä pihaa on kivikasa, jossa on valopylväs petonijalustalla. Haaveilen sen hävittämisestä ja pienestä omenapuusta tilalle,

Täällä näytän pysyvän

sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Menin ensin vanhalle blogipohjalle ja sieltä kopioin:

Ei mennyt talo kaupaksi kesänä aikana. Kerran jo oli hinta sovittu, mutta sitten kosteusmittauksesta löytyi (teko)syy perumiseen, Kauppa olivat tekemässä isä ja poika, enkä oikein tiedä enkä ymmärrä mistä kysymys. Välittäjä teki mokan siinä, kun ei tehnyt kirjallista ostotarjousta tai esisopimusta, niin ostajan oli helppo perua. Eipä ole välittäjä soittanut eikä lähettänyt laskua. Sopimuksen mukainen myyntiaikakin on ohi. Tällä hetkellä talo on Tori.fi:ssä, joku kävi katsomassa ja toinen soitti, mutta on väärässä kunnassa.
Taidan luovuttaa ja jatkaa ensi vuonna.
Puutarhan hoito väi vähälle. Raunioiden edstä vedettiin moottorisahalla pensaat poikki ja vein ruukkuja sinne,

Hyötytarhassa kasvoi hiukan perunoita ja porkkanoita rikkaruohojen seassa, vieläkin on muutama porkkana mullassa, Ensi kevättä varten kunnostin pienen erillisen alueen, enempää en ota vaivoikseni (jos täällä vielä olen). Plus ne kaksi mansikkapenkkiä, jotka myös siivosin.

Porkkanoiden lisäksi sain tietysi salaattia, erityisesti pidin parsasalaatista, mangoldia ja hiukan lehtikaalia, mutta sitä vaivasi pienet madot eli kai toukat. 

Sipulia ja valkosipuliakin kasvoi, mutta jotain tautia tms valkosipuleissa oli taas. Nyt mietin, laitanko muutaman kynnen kuitenkin maahan, uusia siemeniä en ole ostanut.

t

Molemmat luumupuut kukkivat, mutta vain siihen tuli luumuja, mihin viime vuonnakin. Ei paljoa, mutta syötävää sain. Omenia tuli tavallinen määrä, myös toinen uusista puista tuotti satoa (kuva.) Tulivat kypsyessäään kirkkaan punaisiksi. 

Pionit kukkivat, mutta ei Peace ruusu, en jaksanut hoitaa sitä. Kesä- ja heinäkuut olivat kuivia, mutta elo- ja syyskuussa tuli välillä reilustikin vettä. Ennätys oli sademittari täyteen (n 40 mm) parissa tunnissa.

Tähän asti on ollut lämmintä, toissapäivänäkin yli 10 astetta, mutta viime yönäkin oli pakkasta ja ensi viikolla on luvassa pakkasta päivälläkin.

Muuttosiivous vei ajan ja energian

Olen koko kevään tehnyt muuttosiivousta niin että puutarha ja tämä blogi ovat jääneet pienelle huomiolle ja energialle.
Niin mukavaa kuin joskus puutarhan hoitaminen - ja varsinkin sen tulokset eli hyvät juurekset ja salaatit - onkin, se on alkanut tuntua pakkopullalta ja stressaavalta. Niinpä olen päättänyt myydä talon ja muuttaa rivariin ja jopa vaikka kerrostaloon. Sitä en tiedä, milloin joku tämän ostaa. Alku näytti lupaavalta, sillä ilmoitus Tori.fi:ssä toi heti ihastuneen ostajaehdokkaan, mutta lopulta hän ei uskltanut ostoon.
Nyt talo on Op-Kodissa myynnissä, yksi on käynyt katsomassa, kyselijöiden määrää en tiedä, mutta tuskin paljoa. Olen jo alkanut asennoitua siihen että, tässä pysyn.
Olen kuitenkin tyhjentänyt saunan pukuhuoneen ja autotallin, hyvä asia joka tapauksessa. Täytyy varoa, ettei tilanne muutu.
Koska puutarha rasittaa, päätin pienentää alaa, itse asiassa on tainnut kolme penkkiä jäädä rikkaruoholle. Salaatteja kylvin ja laitoin harson päälle, enkä ole katsonut, mitä on tapahtunut.
Samoin olen kylvänyt porkkanoita ja istuttanut sipulia, purjoja, lehtikaalia ja perunoita.
Viime syksynä istutetut valkosipulit ovat kasvaneet kauniisti.
Mansikkamaankin perkasin.
Sain Un leikkaamaan moottorisahalla raunion edessä kasvaneet pensaat ja ole vieyt sinne kukkia kuin malliksi, mitä voisi saada aikaan.

Tämä kuva on otettu aika pian leikkauksen jälkeen.

Omenapuut kukkivat runsaasti, samoin molemmat luumupuut, toinen tosin pari viikoa ensmmäisen jälkeen, joten en tiedä auttoivatko toisiaan pölytyksessä.

Puutarhurilta tilasin taas normaalit miljoonakellot ja kerrotut petuniat ja jättiverenpisarat. Muut voivat hyvin mutta jättiverenpisaroista kaksi kuoli, kolmas on jotenkunten hengissä ja siitä olen ottanut myös pari pistokasta.

Tulppaanit kukkivat keväällä, tosin kuivuus haittasi, niin että varret jäivät lyhyiksi, eivätkä kaikki nuout auenneet. Narsisisseissa oli lopulta vain kaksi kukkaa, vaikka varret kasvoivat normaalisti.

Ensimmäisessä tummanpunaisessa pionissa on taas tavan mukaan kolme kaunista kukkaa. Muutkin ovat hengissä rikkaruohojen keskellä.
 Tässä kuva raunioista tänään, pensas on jo kasvanut, samoin horsmat, jotka eivät taida näkyä kuvassa.

Ja sisällä kukkii taas orkidea, jo kolmannet kukat

Yllätystalvi

Talvi tai ainakin talvinen sää tuli taas yllättäen. Viime viikolla oli harvinaisen lämmintä ja sitten tuli nollakelit ja lumi/räntäsade.
Viime viikolla siivoilin kasvimaata ja vein sinne taas ruukkukukkien mullat. Kompostin vienti jäi tähän päivään ja ehdin juuri tehdä sennen vesisateen alkua. Ja sitä ennen istutin talvivalkosipulit. Viime viikolla en vielä uskaltanut sitä tehdä, pelkäsin, että maa on liian lämmintä.
Olin ostanut puutarhuriltani molempi tarjolla olleita lajikkeita, Ljubasha ja Ziemiai. Niissä oli isot kynnet ja vain viisi-kuusi yhdessä sipulissa, mutta kai riittää. Sipuleita oli yhteensä 10 eli tulossa viitisenkymmentä valkosipulia.
Orvokit ja miljoonasade, jota öisin pidin suojassa kukkivat vielä viime viikolla kauniisti.

Ja peurat ovat syöneet loputkin lehtikaalit. Lämpimän syksyn ansiosta sain vielä hiukan  uutta lehtikaalia talteen peurojen ensimmisen vierailun jälkeen. Myös mansikanlehdet ovat taas kelvanneet. Yksi aamu peuraemo toivotteli huomenia ihan ikkunan alla. Kun sitä seurailin, huomasin taas kaksi vasaa sen perässä.

Sato lähes korjattu

Viimeksi kirjoitin, että kuivuus jatkuu. Niin se jatkui pitkälle syyskuuhun. Elokuun lopussa (27.8.) loppui vesi kaivosta ja vasta viime tiistaina sain/laitoin pumpun  toimimaan. Olisi ehkä jo onnistunut viikko sitten, mutta kun olin  viikonlopun poissa en vielä yrittänytkään.
Mutta nyt siis tulee (ruskeaa) vettä. Kun kaivossa ei ollut vettä, sitä oli sentään sadevesisaaveissa - sen verran aina silloin tällöin satoi. Sadevettä  käytin pesuun - se on kirkkaampaa kuin kaivoveteni. Ja keittiövesi kaupasta ja täytin kaupan päniköitä aina kun osuin hanan viereen. Ei siis isoja ongelmia.
Nyt on jo yksi pakkasyökin takana. Viimeiset perunat hain tänään. Maassa on vielä porkkanaa ja kuivuudesta paljon kärsineet pienet purjot. Kesäkurpitsaa olen saanut sen verran, ettei puutetta mutta ei myös ongelmia missä sen käyttäisi. Kaikki ovat menneet paistinpannulla. Papujakin sain lopulta muutamaksi syöntikerraksi.
Parsasalaatin varsia on odottamassa keitettynä, mahtavatko maistua. Niiden lehtiä käytin paljon salaattiin, täytyy ensi keväänä kylvää enemmän. Lehtikaalit kärsivät myös kuivuudesta ja nyt niiden kimppuun ovat käyneet jo peurat. Muutaman pussin sain pakkaseen.
Valkosipulipenkeistä toinen tuotti kohtalaisen sadon, toinen kärsi jostakin mätätaudista. Parhaat kynnet otin talteen ja säilöin etikkaliemeen - en ole vielä maistanut. Seuraavaa satoa varten ostin uudet siemenet, täytyy katsoa niille uudet paikat.
Porkkanoita todella on. Ensimmäinen kylvö ei oikein itänyt, kun en kastellut. Tein  uusingtakylvön ja kastelin, minkä seurauksena myös aikaisemmat siemenet itivät. Yritin parhaani mukaan harventaa, jotta kaikilla olisi tilaa kasvaa. Täytynee kohta korjata, paljon olen jo syönytkin. Punajuuria ei tule, muutamia varsia olen näpsinyt salaattiin.

Tyrnejä siis tuli riittäväsi itselle ja muille lahjoitettavaksi tai myytäväksi.Nyt pensaat ovat kuitenkin jo tyhjiä, sillä tyrnit ovat kelvanneet myös  linnuille. Samoin ne ovat syöneet omenia, niin että viimeiset sariolat piti ottaa pois, vaikka eivät tainneet vielä olla täysin kyspiä. Antonovkat ovat niin rupisia, että hiukan niistä olen paloja ottanut soseeseen ja kerran  paistokseen. Paljoa ei sosetta tullut, mutta sitä taitaa olla edellisuvuotistakin pakastimessa.  Hyvä, jos tulevat kaikki käytettyä.
Luumuja tuli nyt ensimmäistä kertaa, mutta vain toiseen puuhun, jonka arvelin olevan yleinen punaluumu. Söin ne heti sellaisenaan, ei tullut kovin paljoa.
Lisäys 25.10. Kun siivosin paperikasoja löysin ostotositteen luumuista: Kuntalan punaluumu ja Victoria. Osstettu kesäkuussa 2012.

Pihan kukkia yritin kastella, onneksi sadevettä  riitti. Kauniisti kasvoivat

Myös itse siemenestä kasvattamani samettikukat ehtivät elokuussa kukkaan ja ovat edelleen komeita. Ennen hallayötä nostin  ne terassin pöydälle ja hyvin näyttävät säilyneen. 

Viime viikolla siis ennen hallayötä kokosin lopulta keväällä ostamani uuden taimikasvatushyllyn ja sain sinne suojaa parhaan miljoonakellon ja verenpisaroita.

Olin keväällä ostavinani jättiläisverenpisaroita, mutta pieniä olivat. Talvettamastani jättiverenpisarasta sain pari uutta alkua ja toista yritän nyt taas talvettaa, sillä se viimetalvinen kaatui myrskyssä ja oksat katkeilivat. 

Helle ohi, mutta kuivuus jatkuu

Helteen on nyt luvattu olevan ohi. Perjantaina oli kyllä taas välillä 27 astetta, ja nytkin lähentelee 20 astetta. Mutta kuivuus ei ole ohi. Tosin viime yönä satoi siisi milliä ja sitä ennen 3 milliä, mutta ei se riitä kastelemaan kuivaa maata. Oon oidotellut sateita, jotta porkkanat ja pavut, purjot ja lehtikaalit kasvaisivat, mutta... Kesäkurpitsa ei kastelusta huolimatta ole paljon satoa tuottanut, muutakan pavunpalon poimin eilen.
Parsasalaattia olen myös yrittänyt kastella, se on vielä jotenkuten syötävää, muut salaatit ovat karvaita,
Marjat ovat vähissä ja kysyttyjä. Vadelmia en ole enää löytänyt, mustikoita ostien torilta 4 litraa. Musstaherukoita poimin mehuksi ja muutaman rasian syötäväksikin. Ne ovat kelvanneet myös mehiläisille ja muille öttiäisille, niin että hyvä marjoja saa jo etsiä, vaikka tavan mukaan jätin muutaman pensaan poimimatta puuromarjoiksi.
Kaiken lisäksi pensaissa on kuolleita oksia, jotka kai pitäisi leikata mahdollisimman tarkkaan. Ajattelin tehdä sen muutamasta pensaasta, (kolme ensimmäistä kustakin rivistä) osa jääkööt oman onnensa nojaan. Jospa heittelisi niille sitten myös syyslannoitetta.
Punaherukat ovat kelvanneet linnuille. Pelkään miten käy luumujeni, jotka ovat vielä vihreitä.
Mutta tyrnejä tulee, niistä ei ole pulaa!
Ruusun kukkimattomuuskin selvisi kun katselin niitä tarkkaan, peurat syövät aina uuden kasvun!
Mummun puun (sokerimiiro) omenia olen jo syönyt, Veden puute maistuu. Voivat olla jo puusta otettaessa kuivia kuin olisivat viikon lojuneet pöydällä!
Myös kavoveden riittävyys alkaa huolettaa. Ensi viikoksi kyllä taas sateita luvassa, toivottavasti enemmän kuin muutama milli.

Vielä hellepäivä

Tänään on vielä hellepäivä, vaikka jo hiukan helpottaa, lämmintä on enää vain 24 astetta - ei siis enää virallinen hellepäivä. Sisällä on kuitenkin yli hellerajan - ja pihalla auringonpaisteessa.
Ja sade on jäänyt vähiin, viime viikonloppuna tuli viitisen milliä, tiistaina ukkosenjyminän kera 12 milliä ja keskiviikkona (nyt on perjantai) 6 milliä. Viime yönäkin piti sataaa- mutta ei.
Puutarha kärsii siis edellleen kuivuudesta, mutta siitä huolimatta valkosipuleihin oli iskenyt joku tauti, toisen penkin sipulit olivat homessa ja kuoret mätiä ja kynnet pehmeitä. Kelvolliset kynnet laitoin marinaadiin -tulosta en ole vielä maistanut. Taudin vaivaamia varsia ja kuoria en ole uskaltanut laittaa edes kompostiin, vaan ne odottavat vientiä  metsään.
  Toinen valkosipulipenkki oli (toivottavasti) säästynyt taudilta. Täytyy kuitenkin ostaa uudet siemenet syksyllä ja istuttaa ne mahdollisimman kauas tautipenkistä.
Tavalliset sipulit vaikuttavat olevan ok. Pari kesäkurpitsaakin olen jo saanut, sitä olen kastellut. Harson alla olleet porkkanat ovat kasvaneet, olivat jo isoja, kun huomasin, että ne pitää harventaa, ehkä vieläkin olisi sitä työtä. Helteen lisäksi puutarhan hoitoa on ajoittain häirinnyt seurustelu lasten ja lastenlasten kanssa.
Mansikoita olen saanut puutarhasta aina hiukan - vielä eilenkin- syötäväksi. Yllättävän hyvän sadon olen saanut salaatin alapuolella saman penkin päässä oelvista vanhoista mansikoista. Kai auttoi se, kun keväällä kastelin salaattikylvöjä. Myöhemmin itse mansikkapenkeille annettu kastelu ei yhtä hyvin auttanut.
Musstikassa kävin runsas viikko sitten sisaren mökillä ollessa, saalis reilu litra. Vanhoja vadelmapaikkojakin kiertelin parikin kertaa, litran verran pieniä marjoja molemmilla kerroilla. Ehkä ensi viikolla, kun pitäisi olla viileämpää, veilä uusi kierros. Puutarhavadelmia ei tule, varretkin kuivuneet.
Karviaisia olen hiukan poiminut, pieniä ovat nekin, mutta niitä olen syönyt puuron päällä kun muuta ei ole - tai olisi mustaherukoita, hiukan niitäkin olen maistellut. Punaherukoita olen muutamana aamuna poimut muutaman litran niin kauan kuin olen voinut olla tarlon varjossa. Ehkä niitä on nyt pakkasessa maijallisen verran - ja karviaisia samaan joukkoon ja vadelmista suuri osa päätyi mehumarjoiksi.
  Omenia näkyy  olevan tulossa paljoa, mutta jäävät pieniksi, muutama luumukoin odottelee kypsymistä. Ja tyrnejä  tulee taas liiankin paljon.
  Peace-ruusua en ole saanut kukkimaan kastelusta huolimatta, mutta toivoa on tietysti vielä, keväällä ostettu peace on hiukan kasvanut- mutta vain hiukan. Ruukkukukat ovat kastelun avulla hegissä ja voivat hyvin. Mutta jättiverenpisarat eivät ole jättejä!

Kuumaa, kuumaa

Toukokuun lopulla oli hellejakso, kesäkuussa hiukan viileämpää, mutta nyt taas viikon verran on ollut todellista hellettä, lämpötila parhaimmillaan/pahimmillaan 33 astetta.
Tänään on hiukan viileämpi aamu, lämmintä vain 22 astetta ja taivas pilvessä, pieni sadealuekin liikkeellä, mutta ei taida montaa pisaraa tulla, vaikka maa  on  rutikuiva ja kaipaa sadetta kipeästi.
 Toukokuussa 20 mm heti kuun alussa, Kesäkuussa on merkintöjeni mukaan satanut peräti 50 mm, mutta heinäkuussa ei vielä yhtään - tai yhtenä aamuna tuli pieni kuuro, josta ei jäänyt mitään sademittariin, mutta sadevesisaaviin tuli hiukan lisää.
 Luonto on kuivaa, olen yrittänyt pitää puutarhassa kesäkurpitsaa ja papujas hengissä, aiemmin kastelin muitakin. Ja pihassa kukat ovat saaneet vettä. Eilen illalla kun kävelin puutarhassa, näin että perunan ja porkkanankin varret olivat kumossa kuumuudessa. Vain porkkanat, jotka olvat  olleet harson alla, ovat hiukan kasvaneet (ja kaipaavat harvennusta.) Puutarhan hoito on jäänyt vähemmälle myös sen takia että aika (ja voimat) on menneet lastenlasten kanssa touhutessa. Nyt ei enää lastenhoitajaa tarvita ja he ovat olleet lomallakin, joten sikäli on aikaa. Mutta en uskalla kauheasti kastella,  sillä pelkään kaivoveden riittävyyttä.
  Hain eilen illalla marjoja puuron päälle. Hiukan löysin vielä mansikoita. Vanhat mansikat yrttipenkin päässä ovet olleet yllättävän satoisia. Saskatoonit ovat menneet lintujen suuhun. Vadelmapuska näytti kuivettuneelta, muutama marja tulossa. Mustaherukkapensaissa näkyi olevan syötävää, kunhan kunnolla kypsyisivät. Olen seurannut myös tien vieressä olevia luonnonvattuja, pieniä raakileita on, mutta eivät taida kunnollisiksi kasvaa, ellei vettä tule pian - eikä sitä ole luvassa.
   Salaatti on puutarhassa kasvanut liikaakin, parasta on nyt parsasalaatti. Mangoldia en ole saanut kasvamaan, en ole jaksanut kastella. Talvivalkosipulit saisi varmaan korjata, lehdet ovat ruskeita. Niitäkin kastelin hiukan alkukesällä.
 Perunoita olen jo ottanut syötäväksi, ovat pieniä, mutta tietysti maukkaita.

Kuuma jatkuu

Kuuma kesä (siltä tuntuu, vaikka kalenterin mukaan on vielä kevät) jatkuu. Virallista hellettä ei ole viime päivinä ollut, mutta lämmintä kuitenkin yli 20 astetta, mikä on minulle jo helle.
Maa on pölyävän kuivaa, vettä tarvitsee letkusta. Edellisessä postauksessa lupailtu sadetta ei tullutkaan, vain muutama pisara. Eikä edes 10 vrk säätiedotus oikeastaan edes lupaa sadetta.
Mutta kasvimaa on kylvetty ja istutettu. Tänään viimeiset: keskiviikkona ostetut lehtikaalit, hiukan mangoldia, lisää perunaa ja porkkanaa ja hiukan punajuurtakin. Huomenna aion pitää vapaapäivän ja sunnuntaina, kun luvattu hiukan viileämpää, pitää katsoa mitä on ensimmäisten kylvöjen harson alla. Varmaan ainakin rikkaruohoja.
Mukava yllätys oli että edes toinen luumupuu kukki tänä keväänä, toinen ei vieläkään. Ne ovat kuusi vuotta vanhoja, siis olisi jo aika antaa satoa. Syksy näyttää.
 Kuvissa siis luumupuun kukkaa ja yksi petunia. Kukkia on siis jo, mutta pieniä ovat kukat ja kasvit.

Kuuma kesä

Tulikin kuuma kesä, lämmintä tänäänkin ainakin 25 astetta ja tuulta tuskin lainkaan. Puutarhassa ei paljon jaksa touhuta. Hiukan olen ollut aamupäivällä puuhassa, kun ei vielä ihan kuuma ole. Mutta vähintään puolen tunnin välein pitää käydä sisällä juomassa ja viilenemässä.
Eilen kylvin kuitenkin porkkanoita penkin täyteen ja tein sipuleille penkin ja laitoin loput parsasalaattien ja kehäkukkien väliin.
Tänään sain raivattua perunapenkkiä niin paljon että yhden vaon kylvin, enempään ei olisi ollut siementäkään. Ostin vain hiukan viimeksi kaupassa käydessä tavallista Annabellaa, jossa jo hiukan näkyi ituja. Muutama jäi odottamaan toista vakoa.
Pitäisi varmaan kastella ahkerammin, mutta talon nurkissa olleet sadevesisaavit ovat alkaneet tyhjetä. Loppuviikolla on onneksi luvattu vettä.
Kasvimaa taitaa nyt jäädä ainakin viikoksi odottamaan. On liian kuuma työskennellä siellä, ja toisaalta esim lehtikaalin ja purjon taimia ei taida vielä olla edes myynnissä. Viikon kuluttua katselen, keskiviikosta alkaen on muita hommia.
Kukat on hiukan kasvaneet ja alkaneet kukkia. Kun ihmettelin Facebookissa, miten ne heti kukkivat ennen kuin kasvavat, sain selityksen, että ne on sellaisiksi jalostettu. Muut ovat jotensakin kunnossa, mutta torenioista on vain kaksi elossa ja hyvin kituliaasti kasvavat. Kun hädissäni siirsin niitä isoon ruukkun, huomasin, etteivät juuret olleet kasvaneet yli sen pienen pienen alkupeäisen taimiruukun. Mutta eiköhän ne siitä, kun edelleen ovat hengissä.

Kaikki pionitkin ovat kasvussa ja samoin vanha Peace, uusikin on tulossa, jo ilmoitettu postiin.
Ajankulukseni olen ottanut paljon kuvin uudella kännykkäkameralla. Tulppaaneja varmaan istutin lisää viime syksynä, niin paljon niitä on ja monenlaisia. Narsisseista vain yhdessä kasvissa on kunnolla kukkias, muissa vain lehtiä. Olen nyt yrittänyt hiukan lannoittaakin niitä, että ensi vuonna jaksavat kukkia.

Keikkui kesäksi

Kevät keikkui kesäksi. Lämmintä on tainnut olla tänään parhaimmillaan parikymmentä astetta ja samanlaista on luvassa loppuviikoksi. Kun ulkona vähän aikaa touhuaa, on pakko tulla välillä sisälle viilentymään.
Puutarhurilta tulleet kesäkukat on jo viime viikolla saatu ruukkuihinsa. Muut ovat jotenkuten hengissä, mutta 4 toreniasta pari sinnittelee, toiset kaksi on kuollut. Rusokki ja miljoonakello ovat jo ehtineet tehdä ensimmäiset kukat. Myös orvokeita on tietysti kukkimassa ja narsissit ovat auenneet (kuva on jo muutaman päivän vanha).

Tänään katkoin vanhasn ruusupuskan, joka on epämääräisesti levinnyt. Yritän pitää sitä kurissa.

Ja katkoin myös mustaherukoista kaikki lamoavat. Risut jäivät paikoilleen, voimat ei riittäneet niiden pois vientiin, odotan viilempiä säitä, sillä homma vaatii suojavaatetuksen.

Eilen tein jo ensimmäiset istutukset. Olen ostanut kaupasta salaatteja, joissa on ruukku jäljellä ja pitänyt nitä ikkunalla vedessä. Kerran jo saksinkin yhden salaatin aineet. Eilen vein ruukut maahan ja tänään kylvin viereen salaattia.

Piti myös kylvää porkkanaa. Tein sitä varten jo penkin valmiiksi, mutta ei ollutkaan siemeniä kuin reilun puolentoista metrin matkalle. Hyvä niinkin, viikonloppuna lisää.

Nyt kevät vähitellen

Talvi on jatkunut näihin päiviin saakka. Viime viikolla jo paistoi aurinko lämpimästi sulattaen lunta ja eilen oli peräti 10 astetta lämmintä. Illalla alkoi sataa ja koko päivä on ollut harmaa, lämmintä vain muutama aste.
Mutta kevät tuli, ensimmäinen krookus ehti eilen kukkaan, vaikka vartta se ei ehtinyt kasvattaa. Joskus vähälumisempina vuosinä ensimmäinen krookus on kukkinut jo kuukausi aikaisemmin.

Mutta kevät tuli oikeastaan jo viime keskiviikkona

Eli taimitilaus tuli ja hain postista. Tilauksessa oli

• 3 jättiverenpisaraa
• 5 mansikkaa
• yht 11 miljoonakelloa (3+8)
• 24 petuniaa
• 4 toreniaa, uutta minulla
• 5 rusokkia
• ja muistaakseni tilasin myös ruusun, Peace, mutta se tullee myöhemmin

Taimimultaa ei tietystikään ollut, mutta paketissa oli litra kookosmultaa ja komerosta löysin hiukan kukkamultaa. Sillä pääsin alkuun, eli istutin puolet petunioista, niissä oli niin tosi pienet juuripaakut. Pakettia hakiessa piti ostaa lisää multaa, mutta kauppojen pihalla multasäkit olivat vielä tiukasti tehtaan kääreessä tai jäätyneenä kiinni lavassa. 

Seuraavana päivän oli muutakin asiaa kaupunkiin ja sieltä löytyi multaa kun meni alan liikkeeseen.

Pelkäsin, että toinen puoli petunioista jo ehti kuolla, kun jätin paketin auki ja kuivuivat, mutta ovat suunnilleen kaikki hengissä, vain yksi torenia ja rusokki on kuollut toistaiseksi. Nyt kaikki ovt tietysti sisällä, saavat kasvatta vielä juuria ennen kuin vien ulos.

Talvetuskokeiluistani onnistui verenpisara, joka oli salin pohjoisella ikkunalla paperitötterön sisällä, Nyt se jo kasvaa niin, että aion kohta katkoa latvoja ja yrittää saada lisää. 

Talvea

Alkutalvi oli aika leuto, mutta helmikuussa tuli vanha kunnon talvi. Tuli lunta ja tuli pakkasia, parhaimmillaan eli pahimmillaan yöllä yli 20 astetta pakkasta ja päivälläkin yli 10. Aurinko kuitenkin lämmitti päivisin. Nyt on taas "normaalia" talvea, lämpötila nollan tietämissä ja taivaalta tippuu lunta tai räntää. Neljä vuotta sitten oli jo krookus kukassa pihassa, olin ottanut siitä kuvan Facebookiin. Nyt on pari-kolmekymmentä senttiä lunta krookuksien päällä.
Silti kevät tulossa: täytyy tilata kukan taimet. Kai edelleen miljoonakelloja, verenpisaroita, petunioita, mitähän vielä. Olen yrittänyt talvettaa miljoonakelloja ja verenpisaroita sisällä, tuossa ikkunalla yksi verenpisara taitaa olla kasvussa, muut voivat olla kuivuneita. En ole vielä tutkinut tarkkaan.

Sieniä löytyy

Eilisessä blogitekstissä unohdin kertoa tämän syksyn uutuuden, olen oppinut löytämään sieniä lähimetsästäni. Jo viime vuoden syksyllä löysin sattumalta sieltä suppiksia, kun menin etsimään sieniä hakevaa tytärtäni. (Muita sieniä en uskalla poimia kuin suppiksia ja kantarelleja.)
Tänä syksynä lähdin etsimään, löytäisinkö vanhan paikan, mutta en löytänyt. Sen sijaan löysin tien toiselta pulen yhden männyn juurelta supppiksia toista litraa. Olen saman puun juurelta hakenut sitten myöhemminkn pari kertaa yhden soosin ainekset.
Olin varustautunut myös puolukoiden poimintaan, se saalis jäi pienemmäksi.

Tänään lähdin taas kävelylle metsään ja palatessa poikkesin katselemaan josko vielä. Puunjuuren tiesin jo tyhjäksi, olin siellä pistäytynyt muutama päivä sitten viedessäni viimeisiä omenia metsään peuroille. Ja löysinkin - ensin yhden suppiksen, jota kannoin kädessäni, sillä en ollut varustautunut edes muovipussilla. Sitten löysin kantarelleja ja vielä toisen suppiksen, Mietin jo teenkö myssystäni seinikorin, mutta enempää ei tullut vastaan. 

Hyvä  näinkin. Ja tiedänpähän nyt mistä löydän suppiksia. Ehkä opettelen tuntemaan muitakin sieniä, niitä kyllä metsässä on.

Jo joulukuussa

Nyt on siis jo joulukuu. Muutamana aamuna maa on ollut valkoinen, parhaimmillaan lunta on tainnut olla lähes 10 senttiä, mutta yleensä sää on ollut harmaan sateinen.
Sato on tietysti korjattu talteen - paitsi tyrnejä on vielä pensaat oransseina.


Niitä ei tietysti ole enää aikoihin voinut poimia, ovat niin pehmeitä, eivätkä linnutkaan ole huolineet. Pakkasessa on näitä - ja myös muita marjoja ylenmäärin.
Ja myös muutama antonovka on puussa. Ei ole pitkä aika kun yritin kerätä niitä hankkimaani hedelmähaaviin, mutta eivät tulleet, vaan olivat niin tiukassa.  Ja olen päättänyt, että saa riittää. Toissapäivänä tein vielä yhden omenapannarin ja pakkasessa on omenapaloja seuraavia odottamassa.
Muutama Sariola odottaa vielä eteisen kaapissa syömistä. Ne sain kaikki talteen.

Sarioloita tuli mukavasti, samoin mummun puun omenia. Kauan kauan sitten istutettu kääpiöomenapuukin, jonka olen jättänyt hoitamatta, tuotti nyt 12 hyvää omenaa.
Ja se mustaherukkapensaan keskelle kasvanut yllätysomenapuu antoi hyviä hedelmiä - aikalailla kaneliomenan makuisia. Niistä pitivät linnutkin.

Nyt kokeilen saano talvetettua verenpisarat, Niistä toinen on salin ikkunalla hiukan hupussa, jottei pääse valoa ja toinen eteisen komeron lattialla. Ne leikkasin alas. Eteisen ikkunalla kasvaa miljoonakello, sitä en ole leikannut ja näytää melkein kasvavan. Eteisessä on lämmintä noin 15 astetta, samoin täällä salissa muulloin paitsi viikonloppuisin.
Niin ja lehtikaalia otin vielä tällä viikolla, vielä olisi puutarhassa hiukan violetteja kaalia, muut on menneet taas peurojen suuhun -samoin kuin mansikanlehdet tuttuun tapaan.

Pionit ja muut kukat

Keväällä selvittelin pionieni nimiä ja laitetaan ne nyt tännekin turvaan. Se ensimmäinen, jossa on vain pari kukkaa on todennäköisesti tarhapioni Rubra Plena. Sitten tuo, missä on keltaista keskellä on Karla Rosenfelt. Niitä on ehkä kaksikin, tai toinen on ainakin samannäköien. Yhden tummanpunaisen nimen olen näemmä jo kadottanut, mutta suuri  vaaleanpunainen pensas on Sarah Bernhardt. Pionit olivat myöhässä, mutta kukkivat kauniisti.

Sain tänä kesänä itsekin jättiverenpisarat kukkimaan kauniisti. Olen aina vienyt yhden valmiiksi istutettuna tyttärelle ja siellä se kasvaa ja kukoistaa paljon kauniimmin kuin minulla. Mutta ilmeisesti tuo liiterin seinä on täällä sopiva kasvupaikka, muualla se ei ole menestynyt.  Kesällä sain ihastella taas miljoonakelloja.

Ja nyt syksyllä ilahduttaa nämä samettikukat (kaikki ei mahtuneet kuvaan), joiden taimet ovat taas tyttären anopin kasvattamia. Nekin ehtivät kukkaan vasta kesällä, mutta ovat sitten pysyneeet kauniina ja keväällä kukkivina ostetut ovat jo kuihtuneet.
Myös  kevään ensimmäiset orvokit ilahduttavat. Leikkasin ne matalaksi ja osa ryhtyi taas kasvamaan ja kukkimaan.
Keväällä aloittamani tuoksuvatukan turman olen jaksanut pitää, Pieniä alkuja nousee vieläkin, mutta ei enää sitä tahtia kuin kesällä. Tatarta en ole jaksanut yhtä hyvin pitää kurissa, mutta ei sekään ole pitkäksi päässyt.

Tyrnejä riittääää

Kesä on mennyt, niin että bloggauskin jäänyt. Kaiken muun lisäksi elokuussa työllisti ikkunapokien maalaus, jota pitäisi jatkaa, jos lämpöä ja kuivaa ilmaa riittää.
Kasvimaa on jäänyt lähes oman onnensa nojaan, mutta satoa olen tietysti yrittänyt ottaa talteen. Mansikoita tuli vain muutama, vaikka CD-levyt pitivätkin linnut poissa. Saskatoon eli marjatuomipihlaja teki marjoja runsaasti, niin etteivät linnutkaan ehtineet kaikkia syödä, vaan minä sain pakastimeenkin vähän. Löysin jostakin ohjeen, jonka mukaa marjoja kannattaa laittaa puuron senkaan. Ne eivät hajoa, mutta saavat mantelisen maun kuumetessaan. Oli hyvää.
Punaherukoita tuli riittävästi, ovat vielä pakkasessa odotttamassa mehsutusta: tarkoitus tehdä enimmät mehut sisarelle, itselle vain yksi kattilallinen. Mansikoitakin on nyt riittävästi mehuun ja syötäväksi. Ole jo yhden purkin syönyt.
Sisko pyysi mustaherukoita hilloa varten. Luposin reteästi: kyllä nyt pari-kolme litraa löytyy. Mutta sain käydä kaikki pensaat läpi ja ottaa joka marjan talteen. Lopulta poimin myös yhden villinä kasvaneen pensaan. Sain siskolla muutaman litran, itselle hiukan syötäviä ja ehdä pienen pussukan mehua varten.
Vadelmia tuli metsästä ja pihan nurkasta ihan kohtalaisesti. Ensin tuntui että olivat pieniä, koska heinäkuu oli hyvin kuiva, mutta myöhemmin läytyi isompiakin - aivan viime päiviin asti. itse asiassa edellen napsin aina jonkun suuhun, vaikka eivän enää ole yhtä hyviä ja makeita kuin kesällä.
Ja siis tyrnejä on oksat täynnä. Olen pari viikkoa poiminut niitä minkä ehtinyt ja pari tuttavaakin ollut poimimassa itselleen. Edelleen pensaat lähes täynnä, mutta aion lopettaa. Minulla on enemmän kuin tarpeeksi itselleni ja parille tutulle, joille olen luvannut viedä. Olen jo kokeillut tyrnipiirakan ohjeatta ja miettinyt mihin niitä voisin käyttää. Yhden satsin laitoin likööriksi samoin kuin viherherukoita.

Valkosipulit otin kerrankin ajoissa talteen. Ne ovat edelleen korissa liiterissä odottamssa käsittelyä. Sato oli hvyä, mutta isokyntissä on se ongelma, että menee monta sipulia - itse asiassa ainakin viidesosa uusiksi siemeniksi. Ja toisaalta, kun syön niitä raakana, yksi kynsi on turhan iso. Pitäisi tehdä taas valkiospulihunajaa.
Salaatit pitivät viileästä säästä. Heinäkuu oli kuiva, mutta kastelin hiukan lähinnä salaatteja ja kesäkurpitsaa. Salaatit kasvoivat yli äyräiden, olen jo joutunut ostamaan kaupasta. Parsasalaatti oli hyvää ja käytin sen varsiakin, samon mangoldia. Ne kannttaa vain kylvää todella harvaan tai sitten harventaa. Pinaattii laitoin vain kohtalaisesti pakkaseen.
Lehtikaalia on taas yli oman tarpeen. Olen vienyt sitä tutuillekin.
Sipulitkin olen nostanut, ne jäivät melko pieniksi, koska istutin myöhään. Ja ihmettelin edelleen niitä ensimmäisiä siemensipuleita, ne säilyivät koko kesän maassa, eivät kasvaneet, mutta eivät mädäntyneet.
Porkkanaa ja muutaman punajuuren olen syönyt, pitäisi varmaan nostaa ylös, sillä jtokut pikkumadot tms syövät niihin mustia raitoja.
Kesäkurpitsoita tuli muutama vihreä, keltainen ei taaskaa tuottantu satoa. Ja papuja olen tainnut keittää pari pientä satsia.
Kukista ilahdutta ainakin Peace, joka teki kolme ihanaa kukkaa.