Lunta välillä

Toissa iltana satoi lunta kymmenkunta senttiä. Lämpötila on ollut siitä lähtien nollan vaiheilla, niin että lumi on pysynyt. Huomiseksi luvataan kuitenkin taas vesisadetta ja lämpötilan ennustetaan jatkuvan pitkään nollan yläpuolella. Lumelle saa siis huomenna sanoa hyvästit.
Ehkä pitäisi kuitenkin seuraavan lämpöjakson aikana tehdä pihan syyssiivous loppuun. En ole raaskinut viedä miljoonakellojakaan pois, koska ovat olleet vielä vihreitä. Sama koskee mansikkaruukkuja. Ne pitäisi laittaa maahan, jotta selviävät ensi kevääseen.
Maanantaina nostin sentään loput punajuuret ja porkkanat, kun muistin, ettei kaupasta saa valmista rosollia, joka sopisi minulle. Minä (ja erityisesti mahani) ei näet hyväksy etikkapunajuuria. Joten siis keitin punajuuret ja porkkanat ja pilkoin ne valmiiksi salaattipaloiksi. Punajuuria olikin oikeastaan enemmän kuin odotin, muutamaan salaattiin nyt ainekset valmiina.
Kolme porkkanaa taisi jäädä vielä odottamaan ja pari pientä purjoa ja pari syömätöntä lehtikaalia.
Mutta siis ensi viikolla pihan siivoukseen, kunhan ehtii. Siirtyminen talviaikaan teki sen, että ulkotöihin pitää päästä (mennä) päivällä, pimeä tulee nopeasti.
Lumi on antanut valoa mukavasti, eilen illalla luulin, että olin unohtanut sammuttaa ulkovalon, kun ulkona oli niin valoisaa!

Syyskylvöt

Tänään on ollut lokakuun lopun lämpimin päivä 50 vuoteen, Kokemäellä mitattu virallisesti 14,1 astetta, etelätuuli on ollut voimakas. Oli siis hyvä aika tehdä syyskylvöt eli istuttaa talvivalkosipulit ja kylvää hiukan porkkanoita kokeeksi. Porkkanoiden päälle suositeltiin harsoa, mutta kylvin ne penkkiin, jossa on oli katteena ruohosilppua, joten siirsin silpun taas takaisin katteeksi kylvön jälkeen. Myös talvivalkosipuit saivat ruohokatteen.
Muutama kukkasipuli taitaa myös odottaa vielä jossakin (kun muistaisi missä). Huomenna voisi kaivaa ne maahan.
Vaikka nyt on lämmintä, viikko sitten taisi olla pakkasta. (Itse olin Kyproksella 23 asteen lämmössä).
Pakkasta oli vielä viime keskiviikkona kun palasin. Torstaina kun hain puutarhasta porkkanoita ja punajuuria, maa oli jäässä, mutta sain sentään pari porkkanaa irti. Nyt maa on jo sula ja juurekset ovat edelleen hyviä.
Puutarhassa olivat taas peurat (kauriit) vierailleet. Mansikan lehdet oli syöty, niin että vain varret olivat pystyssä. Myös lehtikaalit ovat kelvanneet ja parsakaalit (siis niiden lehdet, kukintojahan ei niin koskaan tullut). Ja omenpuuta oli taidettu taas hukan pureskella.

Nyt on tärkeimmät syystyöt tehty, vielä on muutama kukkaruukku pihassa, mutta en raaski viedä vihreitä kasveja pois. Ja yksi mansikka on vielä kukassa. Mansikat ehkä kannatta viedä ruukkuneen tai ilman maahan talvehtimaan, jotta ensi vuonna saisi satoa.
Ja vielä kuvan syyskeltaisesta tammestani.

syksy jatkuu

Syksy on jatkunut lämpimänä ja toivottavasti jatkuu sellaisena edelleen. Sitkeä flunssa on estänyt ulkotyöt ja tulossa on vielä viikon matka ulkomaille lämpimään (ennuste + 28, huh!), joten ihan heti ei töihin pääse.
Tärkein tekemätön homma on kompostin tyhjennys talvea varten. (mutta ehkä jo huomenna). Maassa on veilä hiukan porkkanoita ja punajuuria, purjoa ja lehtikaalta. Porkkanoista on kyllä suurin osa jo pakkasessa, loput jätin heti syötäviksi. Myös punjauuria olen ahkerasti syönyt. Muutaman purjon jo pilkoin pakkaseen, eikä niitä paljoa ole. Olisi pitänyt kasata juurelle multaa, ruohoa tms, nyt syötävä osa on lyhyt.
Omenia ole soseuttanut sen minkä olen jaksanut ja ehtinyt. Ja tietysti syönyt. Nyt laitoin myös hiukan Antonovkia odottamaan loppusyksyä, taitavat nekin kypsyä hyviksi syöntiomenoiksi.
Uusille omenpuille kävi köpelösti. Peurat (kauriit) ehtivät ennen kuin sain hankittua karkottimia. Mutta jos juuret säästyvät myyriltä, haitta ei ole suuri, hidastaa vain kasvua. Myyriä varten olen jo istuttanut tuoksusipuleita juurille ja täytyy vielä hankkia paristot karkottimeen. Ja ehkä kaivaa veilä hiuksiakin juurelle.
Keväällä hankin taimille pienen kasvatuslaatikon ja juuri kun olin korjaamassa sitä pois, tajusin, että se hyvä hallasuoja. Niinpä yksi samettikukkaruukku on jaksanut seillä hyvin ja verenpisarakin on yltynyt siellä jopa kukkimaan - ensimmäistä kertaa. Kesällä sitä haittasi ensin kylmyys, sitten kuivuus ja sitten ehkä veilä märkyys!

Kuvat on otettu uudella puhelimella, enkä saanut tuota samettikukkien kuva käntymään. Viimeisenä on malva, joka sekin kukkii vielä muutamssa varressa.

Syksy tuli

Nyt on sitten syksy tullut, toissayö oli ensimmäinen hallayö. Myös viime yönä lämpötila pyöri nolla vaiheilla, mutta pilvet taisivat estää enimmät pakkaset. Pavut ovat mustana ja kesäkurpitsa. Samoin kukat kärsineet. Piti suojata jättiverenpisarat, koska ne alkavat vasta nyt kukkia (nuppuja on runsaasti), mutta jätin viimeistelyt eli peittelyn myöhempään iltaan ja unohdin koko jutun. Samettikukat näyttävät ainakin vielä kukkivan kaunnisti.
Perunat nostin eilen, ei niitä paljoa tullut, mutta olivat yllättävästi kasvaneet, vaikka varret olivat menneet jo ajat sitten. Katselin toista porkkapenkkiä ja ihmettelin, että vaikka mielestäni sen harvensin, siltä ei kuitenkaan näyttänyt. Ehkä osa siemenistä iti vasta harvennuksen jälkeen.
Taase menee pari ilta kokouksiin ja sitten vielä mummuttelua, joten sadonkorjuu jäänee ensi viikkoon. Mutta säänkin odotetaan taas hiukan lämpiävän.
Tänäänkin lämpö jäänee päivälläkin alle kymmenen asteen. Eilen ja toissapäivänä lämmitin paitisi tietysti keittiön hellan, myös työhuoneen uunin. Eilen hellalla kiehui myös taas annos omenasosetta sarioloista. Nyt kun ne alkavat olla kypsiä, ne ovat turhankin makeita soseeseen. Täytynee hakea Antonovkia seuraksi.

Taas kesä

Tämä viikko on ollut sään puolesta kuin kesä (lähes). Lämmintä parikymmentä astetta ja aurinko paistaa. Syksystä kertoo kyllä se, että aamut ovat kosteita ja sumuisia ja tietysti myös aikaisin tuleva viileä ja pimeä ilta.
Marjat on todella poimuttu, mustaherukkapensaatkin ovat tyhjiä - yleensä olen saanut hakea herukoita aamupuuron päälle vielä myöhään syksyyn, mutta nyt on pitäny tyytyä viime syksyn omenasoseeseen. Kesän marjoja en ole vielä raaskinut käyttää.
Omenasoseet onkin hyvä käyttää pois, uuden aineksia kyllä riittää.

Sariola -puu on niin täynnä, että pelkään oksien katkeilevan. Sokerimiiroista on jo suuri osa syöty.  Antovokiakin tulee runsaasti ja siihen kymmenen vuotta sitten istutettuun kääpiöpuuhun, jonka olen jo jättänyt oman onnensa nojaan, tulee kolme omenaa. Sokerimiiroja tippuu myös maahan ja muurahaiset ovat innokkaina niiden kimpussa, moista en ole ennen havainnut.

Uusiakin omenapuita olen istuttanut: Maikki lähemmäksi kasvitarhaa ja Punakaneli vattujen viereen. Maikin vieressä kasvaa karannut japaninruusukvitteni, jossa on myös muutama hdelmä. Ehkä laitan ne omenasoseen sekaan.

Tyrnejä ei paljon tullut ja vähistäkin ehti osa pahentua ennen kuin älysin poimia ne. Yllättävän nopeasti menivät, sillä osa oli kuitenkin vielä raakoja. Pakkasessa pari minigrip pussia.

Mehua olen hiukan keittänyt, punaherukoista ei paljon irronnut, niin pieniä olivat, mustia ja mansikoita odottaa vielä niitä viileitä syysilmoja.

Parsakaalit ovat jo paremman näköisiä, mutta eivät taida ehtiä tuottaa syötävää. Lehtikaalit ovat upeita ja niitä aina heittelen mudien kasvisten joukkoon paistinpannulle. Kesäkurpitsasatokin jää melko pieneksi, vaikka tänä aamuna löysin yllättäen pari aika isoa kurpitsaa. Niistä saa hyvää pehmikettä omenasoseeseen.

Sadekausi herätteli pihanurmikonkin, niin että leikkasin sen loppuviikolla. Ruohon olen jo osittain käyttänyt tyhjien penkkien (sipuli, peruna) katteeksi estämään edes hiukan rikkaruohojen kasvua.

Luonnon kukat ovat jo kuihtuneet, mutta ainakin samettikukat ovat vielä voimissaan.

Ja Peace -ruusukin tuottaa aina uusia kukkia

Kesää ja mehustusta

Tein muutama päivä sitten pitkän ja perusteellisen postauksen, mutta ilmeisesti nettiyhteys katkesi pahaan aikaan, koska mitään ei näy. Yritetään nyt uudelleen.

Marjat on siis poimittu (paitsi puolukat). Puskat ovat tyhjiä. Mehustus  sen sijaan ei vielä ole loppunut. Viime viikolla keitin pari maijallista ja tänään yhden. Punaisista ei paljon mehu kertynyt, mutta mustista enemmän. Pakkasessa on vielä mustaherukoita, mansikoita ja vadelmiakin mehustukseen.

Edelleen luvataan lämmintä, parikymmentä astetta.  Tänään satoi, siksi mehustus. Täytynee odottaa seuraavaa sadepäivää, jotta hellan lämmitys tuntuu järkevältä. Kun sää kuivuu, täytyy jatkaa klapien vientiä liiteriin, niitä on vielä hiukan pihassa, vaikka lähes joka päviä olen muutaman sylillisen sisään vienyt kuivia kasan päältä.

Yleensä olen pitkälle syksyyn saanut mustaherukoita puuron päälle, mutta nyt se ei onnistu. Onneksi on löytynyt viimevuotisia omenasosetta, kesän marjoihin en vielä ole tohtinut koskea. Hyvä onkin käyttää omensoseet loppuun, sillä materiaalia soseeseen on kyllä taas tulossa. Sariolassa on omenia niin, että pelkään oksien katkeavan. Sokerimiirojakin on mukavasti molemmissa puissa ja siinä kauan sitten ostetussa kääpiöpuussa, jonka olen jo jättänyt omana onnensa nojaan, on kolme omenaa.

Maahan pudonneiden omenien kimpussa on ollut innokkaita muurahaisia, mitä en ole ennen huomannut.

Omenapuita olen ostanut ja istuttanut lisääkin. Maikki juuresmaan viereen ja punakaneli vadelmien viereen kuihtuneen tilallle. Maikin vieressä kasvaneessa ruusukvittenissäkin on muutama hedelmä, täytynee lisätä ne omenasoseeseen.

Tyrnisato jäi hyvin pieneksi. Kun rupesin niitä poimimaan, osa olikin jo yllättäen ylikypsiä ja haljenneita.  (Mehiläiset tms asialla?) Ja niistä kun sitten poimin, osa oli vielä raakoja!

Parsakaaleja ei taida tulla yhtään, lehtikaalit ovat voimissaan ja niitä olen aina heitellyt juuresten joukkoon paistinpannulle. Ehkä kannattaa siirtyä kokonaan lehtikaaleihin ja ostaa parsakaalit kaupasta ja torilta.

Luonnonkukat ovat kuihtuneet, mutta onneksi ruusut ja samettikukat vielä kukkivat.

Marjastus loppu

Nyt saa marjojen kanssa peuhaaminen loppua - ainakin toistaiseksi eli siihen saakka, kunnes tyrnit ja puolukat kypsyvät. Tyrnit jo kellertyvät, en ole uskaltanut kunnolla tarkastella, miten paljon niitä tulee, mutta ei varmaan kovin paljoa.
Punaherukkapensaat ovat tyhjiä, samoin musta- ja viherherukkapensaat. Nokkosten keskellä on kyllä muutama viherherukkapensas tutkimatta, mutta ei niissä yleensä montaa marjaa ole. Määristä en tiedä, marjat ovat pakastimessa odottamssa keittämistä. Paljon ei kutenkaan, ehkä pari maijallissa mustia ja punaisia, vihreitä riitti yhteen satsiin likööriä.
Vattujenkaan määrää en osaa arvioida, hiukan niitäkin. Nyt vatutkin alkavat olla lopuillaan ja sateet ovat liottaneet ne märiksi.
Eilen lähdin vielä tutkimaan metsävattuja ja niitä oli nyt enemmän kuin pari viikkoa sitten, sain ehkä hiukan toista litraa. Mutta olivat huonoja märkiä, vaikka olinkin metsässä ennen kuin tuli taas iso kuuro, n 30 mm puolessa tunnissa.
Tänään poimin karviaiset, noin litra, pakkaseen vaan odottamaan. Eilisellä vattureissulla poimin myös hiukan taikinamarjoja, olivat niin hyvän näköisiä, eli pari purkkia karviaissosettakin tiedossa.
Tänään lähdin illansuussa vielä katsomaan mustikoita siinä uskossa, ettei niitä ole. Löysin kuitenkin hyvin pienellä etsimisellä paikan, mistä löysin litran verran kohtuullisen kokoisiakin. Muutama pikku rasia taas pakkaseen.
Ensi viikolla pitää nostaa ainakin talvivalkosipulit ylös, niiden varret ovat jo mustuneet. Pavut ovat vasta kukassa, muutama palko näkösällä. Kesäkurpitsat ovat huonovointisia, lisäsin tänään hiukan lannoitetta niiden juurille, jospa vielä tuottaisivat satoa.
Perunan varret ovat maata myäten ja perunat pieniä. Aikaisemmin istutetut olivat suunnilleen kanamunan kokoiset, myöhemmät pienempiä. Porkkanoita riittää, punajuuria en ole vielä tutkinut.
Enkä pohtinut mitä teen lehtikaaleillani.

Marjatkin kypsyvät

Helle ei hellitä. Torstaina kulki ukkosrintama ja toi päiväksi hiukan viilemämpää ilmaa, nyt lämmintä on taas 30 asteen hujakoilla. Keskiviikkoilan ja torstain sateet olivat yhteensä 44 mm. eli toivat kosteutta rutikuivaan maahan onneksi.
Sipulit nostin keskiviikkona ennen sateita, sillä varret olivat jo ihan maassa. Pieniksi jäivät. Perunoita nostin ensimmäisen kerran pari viikkoa sitten. Alkavat olla jo kananmunan kokoisia, eivätkä siitä varmaan enää kasva, sillä varret ovat kuivuneet. Porkkanoita olen ottanut jo omasta maasta, samoin muutaman pienen kesäkurpitsan.
Pavut vasta kukkivat, mutta salaattia on sen verra kuin viitsii syödä. Portulakat ovat nauttineet helteestä, kasvusto on isoa.
Punaherukat alkavat olla kypsiä. Niitä on, mutta ovat pieniä. Olen poiminut yläoksilta ja muualtakin kyspiä ja laittanut pakkaseen odottamaan viileitä ilmoja ja mehustusta. Sitä on odottamassa hiukan myös mustaherukoita ja vadelmia. Pihan ympäriltä olen hiukan vattuja saanut, mutta metsässä ovat pieniä. Nyt alkaa tulla satoa myös joskus vuosia sitten ostetuista mesivadelmista, jota viime kesän kosteudessa alkoivat kunnolla kasvaa.
Vattuja hakiessa katselin lähempää myös omenapuita. Sariola on täynnä omenia, mutta voivat jäädä pieniksi kuivuuden takia. Pienemmässä mummunpuussa on yllättävän paljon alkuja, mutta isommassa huonommin voivassa vähemmän.
Myös tyrnejä saattaa tulla.
Ja pihan karviaiset ovat suojassa verkkojen sisällä, hirvensarvisuola vielä lisänä supeja karkottamassa.
Perjantaina leikkasin pihanurmen pitkästä aikaa. Piha on ollut ruskea ja ehkä hiukan alkoi vihertää, mutta jos taas jatkuu koko ensiviikon auringn porotus ja 30 asteen helle, taitaa ruskeus voittaa.

Pioniunikot

Pioniunikoista kaksi on kukassa, ensimmäinen näyttää enemmän unikolta kuin pionilta.

Mutta toinen on jo erilainen, siinä näkyy pioninkin vaikutus. Nuput nuokkuvat, niin että ensin ajattelin kukkien kaipaavan vettä, mutta kukan auetessa ne nousivat pystyyn. Varteen jäi kuitenkin mutka.

Helle jatkuu

Helle jatkuu, tänään luvassa jo 30 astetta ja taivas on pilvetön. Maa on kuivaa. Viikonloppuna satoi muutama milli, mutta se ei maata kastellut, ehkä lehtien kautta kasvit saivat hiukan kosteutta. Ensi viikolla voi toivoa sadetta, viikonloppu on vielä tätä.
Olen hiukan kastellu ruusuja (ja tietysti ruukkukukkiani). Se henkiin jäänyt ruusu on Peace:

Kuvat tulivat nurin päin, ensin ruusu oli keltainen ja parin päivän päästä valkoisempi.
Huomasin ruusupenkin päässä rikkaruohojen keskellä (olen jättänyt loppupenkin jo oman onnensa nojaan) toisenkin ruusun nupussa, sekin näyttää Peacelta, niitähän oli lopulta useampi.
Piha on ruman näköinen, sillä monet kukat ovat jo kuihtuneet, mutta en uskalla ajaa nurmea ennen kuin tulee kosteutta.
Puutarhasta hain ensimmäiset perunat viime sunnuntaina kun tytär ja tyttärentytär olivat käymässä. Myös muutaman pienen kesäkurpitsan olen ottanut ja tietysti salaattia ja mansikoita. Mansikat alkavat jo loppua.
Kesäkurpitsoita olen joskus kastellut, mutta reikiintyneet parsakaalit jättänyt ötököille. Lehtukaalit, jotka ovat kauempana parsakaaleista voivat hyvin. Pavutkin kasvavat, mutta taitavat alkaa vasta nyt kukkia.  Porkkanat ja punajuuret kasvat ok, samoin salaattia riittää.
Puutarhassa alkavat myös pioniunikot kukkia, niitä on vain muutama kasvanut, vain pieni osa kylvöstä.
Ja klapikasakin on pienentynyt. Tytär kantoi käydessään kiitettävästi puita liiteriin ja tisekin yritän jatkaa hommaa edes vähän kerrallaan.

Hellettä

Tämä kesä ei tunne kohtuutta säissä. Ensin kylmää, sitten helle. Ja kuivaa. Kasvit tietysti tykkäävät lämmöstä ja kukat kukkivat, mutta puutarhakasvit kaipaavat vettä, enkä ole jaksanut sitä kantaa.
Kun viikko sitten tulin mökiltä kotiin ja tarkastin tietysti pionit, odotti yllätys, osa vaaleanpunaisista pioneista olikin erilaisia, ei kerrottuja. Kaksi seuraavaa siis samasta pensaasta:

Muutkin pionit alkoivat avautua.

 Pari ruusuakin on kukassa, tietysti se iso pensas ja pari tänä keväänä ostettutua ja istutettua. Ja siinä yhdessä juuri ja juuri talven yli säilyneessä on yksi nuppu, odotan jännittyneenä, onko se Peace - toivottavasti.

Mansikoitakin on tullut hiukan. FB:stä sain vinkin, että hirvensarvisuola karkottaa rastaat. Ehkä hiukan, mutta joku siellä vierailee. Olen pitänyt myös harsoa. Näin kuivalla ei ole pelkoa marjojen mätänemisestäkään.

Helteestä huolimatta (onneksi ei paistanut aurinko) perkasin sipulipenkin, joka oli täysin rikkaruohojen vallassa. Maa oli kovaa ja kuivaa. Säätiedotus on lupaillut sadetta ja muutama pisara tulikin tuulen mukana, toivottavasti kohta tulee enemmän, ainakin on  pimeää.

Pihakin on kuiva ja palanut. Kukkia sentään kasvaa, päivänkakkaroita pitkin pihaa, ketoneilikoita iso alue kuistin edessä ja ne ovat levinneet myös keinun taakse.

Salaattia tulee maalta jo mukavasti, perunoita en ole tutkinut. Parsakaalin lehdet on syöty, vaikka olen ruiskutellut niitä mäntysuopaliuoksella. 

Nokkosvettä

Tänään piti sataa, mutta sadealue taisi jotenkin hajota tässä kohtaa. Niinpä käytin tilaisuuden hyväkseni ja menin kastelemaan valkosipuleita, parsakaaleja ja kesäkurpitsoita nokkoskäytteellä, jonka olin joskus laittanut hautumaan. Yhden kannullisen vein taas omenpuullekin.
Kun katselin mansikoita, joku oli hiukan homeessa, muutaman muut vain huonoja (pakkanen?) ja joku oli kuin jo linnun syömä.
Facebookista löysin vinkin, että hirvensarvisuola pelottaa rastaita, ostin jo sitä ja vielä pitäisi saada pellolle. Tiistain jälkeen pitäisi olla enemmän aikaa puutarhalle.
Ja vettä pitäisi kantaa, ellei huomennakaan sada. Juhannuksen aikaan tuli yhteensä 25 milliä, ei siis kovinkaa paljon. Selkeästi taas näkyi, että penkissä alempana olevat parsakaalit voivat paremmin, ovat saaneet enemmän kosteutta.
Mutta lämpöä ei ole vielä saatu. Eilen kyllä paistoi aurinko ja kai perjantainakin ainakin hiukan ja lämmintä oli viitisentoista astetta. Tänään taas itätuulta ja pilvistä. Pionitkin ovat edelleen nupussa.

Vielä kuva perunanvarsista, miten pakkanen on niitä viottanut. Samoin on käynyt pavuille.

Ja pihassa samettikukille, ja verenpisaroille, joriinitkin tainneet hiukan kärsiä.

Myös pavut

Myös pavut ovat kärsineet juhannusyöstä, vaikka hiukan harsoa oli niidenkin päällä. Mutta varmaan tai toivottavasti korkeintaan kasvu hidastuu.
Tänään lämpöä enimmillään 13 astetta, sadetta on koko juhannuksen mittaan kertynyt tähän mennessä parikymmentä milliä.
Ja eilen ja tänään jo tehnyt tulen työhuoneen uuniin! On tämä kesää!

Kylmä juhannus

Juhannus on jatkunut kylmänä, eikä lämmintä luvata ennen kuin viikon päästä. Tänään on ollut harmaan pilvistä koko päivän, ja sadettakin tullut silloin tällöin, mutta ei kovin montaa milliä -ainakaan vielä. Sateista luvataan koko ensi viikoksi.
Kun tuttavat puhuivat, ettei syksyllä tule herukoita eikä omenia, koska pölytys ei onnistunut, minunkin piti käydä katselemassa marjapensaita ja omenia. Punaherukoita tulee, mustia ja karviaisia ehkä vähemmän, mutta tulee kuitenkin. Omenapuista Sariolassa oli mukavasti pieniä alkuja, mutta isompi "mummun puu" on jotenkin huonovointisen näköinen. Lehdet ovat pieniä ja vaalean haaleita. Ovatkohan myyrät syöneet juuria? Täytynee huomenna kastella nokkosvedellä, sitä on hautumassa ja viedä lannoitetta juurelle, jospa se auttaisi.
Eilen huomasin, kun hain puutarhasta salaattia, että perunanvarret olivat hiukan mustuneet, niin kylmä oli juhannusyö. Kesäkurpitsa on vielä harson alla, mutta sielläkin oli musta se lehti, joka oli harsoa kannatellut. Tänään satoi salaatihakuaikaan, enkä muistanut tarkistaa tilannetta.
Kylmä taitaa hidastaa kaikkia, näyttää, että nuput aukeavat hyvin hitaasti. Ensimmäiset pionin kukat ovat jo lähes kuihtuneet, mutta lisää ei ole auennut.
Se hyvä puoli kylmästä, että parsakaalit ovat saaneet olla rauhassa ötököiltä, eivät tosin ole tainneet paljoa kasvaakaan.

Koleaa

Kolea on juhannusviikko, tänään ei mittari noussut edes kymmeneen asteeseen, vaikkka ilma oli ainakin ajoittain aurinkoinen. Hiukan on luvassa lämpiämpää, mutta eipä yli viidentoista asteen mennä ennusteiden mukaan vielä viikkoon.
Eilen käivn vielä yhdessä puutarhakaupassa etsimässä Peace -ruusua, mutta turhaan. Ostin sitten Paint The Town -ruusun, jonka pitäisi olla kauttaaltaan tummanpunaisen kukkien peitossa. Nyt ruusu odottaa terassilla istutusta - ehkä huomenna. Täytynee ensi keväänä olla aikaisemmin liikkeellä.
Ostin myös pavun siemeniä täydennyskylvöä varten, ne likoavat vielä keittiön pöydällä, jospa huomenna olisi edes hiukan enemmän lämmitä.
Ostokukkani kasvavat hyvin hitaasti, mietin laitoinko sittenkin multaa liikaa tuhkaa ja kalkkia. Ne näyttävät surullisen naurettavilta muutamine kukkineen, kun katselee ympärilleen sitä runsautta, mitä lunto on antanut. Ehkä syksyllä tilanne on tasapainoisempi, kun luonnon kukat alkavat lakastua ja nämä innostuvat kesän aikana edes hiukan kasvamaan ja kukkimaan runsaammin.

Ruusuja ja perkausta

Talvi taisi oikeasta viedä ruusuni, yksi vanhoista on kauniisti kasvussa ja yhessä on sentään pientä alkua. Muut ovat edelleen kuolleita. Niinpä kävin hakemassa pari uutta. Peacea en harmikseni löytänyt, mutta ostin Kiss Me ja Super Hero -nimiset ruusut. Suukot ovat kai vaaleanpunaisia ja sankari keskipunainen. Yritän vielä huomenna etsiä Peacen, sen kauniimpaa ruusua ei ole.
Mutta kukkia kyllä kasvaa istuttamattakin:

Lupiineja on turhankin paljon, mutta kun ei raaski leikata ainkaan kukkia.

Kasvimaalla on vuorossa perkaus, taimet kasvavat ja niin rikkaruohotkin, tänään oli vuorossa toinen mansikkapenkki ja valkosipulipenkki. Huomenna pitäisi vielä kaydä läpi porkkanat, perata rikkaruohot ja harventaa. Hiukan niitä joku aika sitten jo siistinkin, mutta uusi kierros on tarpeen.

Muut ovat hyvässä kasvussa, paitsi pavut, taisi siemen olla vanhaa. Yhden pienen alan korvasin jo herneillä ja nyt suunnittelen paikkausta punajuurilla, ellen huomenna muista/löydä lisää pavun siemeniä. Punajuuren ja pavun pitäisi olla hyviä naapureita.

Parsakaalitkin ovat kaikki lähteneet kasvuun, mutta joku käy jo lehtiä syömässä, tänään suihkuttelin mäntysuopaliuosta. Katsotaan miten käy.

Ahdasta, mutta kaikille paikka

Nyt on kaikki istutettu ja kylvetty mitä piti, paitsi herneet. Nyt niille ei jänyt paikkaa ja yleensä herneitä ollutkin vain suunnilleen neliömetrin suuruisella alueella.
Kaiken tilan veivät kaalien taimet, joita torimyyjä annosteli runsaalla kädellä. Tusina parsakaalin tainta taisi olla parikymmentä ja kun pyysin paria-kolmea lehtikaalin tainta kokeillakseni niitäkin, sain niitä kourallisen eli 8. Viimeiset lehtikaalit piti istuttaa jo multakasan reunaan kun muualta en paikkaa löytänyt. Maa olisi varmaan pitänyt kalkita, mutta nyt taas on voimat (ja aika) vähissä, joten sen jäi. Mutta huomenna on päivä uusi. Onneksi purjon myyjä oli tarkempi ja tusina oli vain 13. Myös kesäkurpitsat istutin eilen.
Salaattia olen jo saanut omalta maalta, kun istuttelin sinne toukokuussa kapan saalattien jämiä. En poistanut udes ruukkuja, koska juuret olivat ulkopuolella ja ruukun pois repiminen olisi repinyt myös juuret. Kylvetyistä salaateista ei vielä ole ruuaksi, mutta kasvussa ovat.
Mansikka kukkii ja mansikkamaalta olen joskus isompia rikkaruohoja kiskonut poiskin. Samoin toisen valkosipulipenkin perkasin viime viikolla. Sipulitkin taitavat olla kasvussa, en ole kunnolla harson alle katsonut. Huomenna täytyisi varmaan vilkaista porkkana- ja punajuurikylvksiäkin.
Olin viikonvaihteessa pari vuorokautta matkoilla ja kun palasin, ainakin ruoho oli kasvanut. Hiukan olen keskipihaa leikannut, mutta ongelma on siinä, että pihassa kasvaa myös malvaa ja päivänkakkaroita, joita ei raaskisi leikata. Mutta kaikkia ei voi kiertääkään.
Ensimmäinen malva on jo kukassa.

Myös lupiinit ja akileijat alkavat kukkia, samoin sireenit. Mutta vain yhdessä ruusussa on eloa. Pionit ovat kaikki kasvussa ja aikaisimmassa jo iso nuppu. Ja mansikat kukkivat, omenapuiden kukina on jo hiipunut. 

Luumuissa en huomannut kukkia, olen varmaan lannoittanut niitä liian vähän ja kasvu on hidasta, täytynee kastella lannoitevedellä.

Kuumaa edelleen

Tämä päivä oli eilistä kuumempi. Aamulla kylvin pavut eilen tehtyihin penkkeihin ja istutin vielä muutaman valkosipuli talvivalkospulien täydennykseksi. Sitten katsoin, että ennuste lupaa ensi viikoksi siedettävämpää ilmaa ja niinpä vetäydyin sisätöihin. Ja keksin, että nyt on hyvä aika viedä roskat autotallista kaatopaikalle.
 Palatessa ostin muutaman samettiruusun ja pari timanttikukkaa, joiden nimen kysyin, kun olin maksamassa kassalla. Katsotaan, miten menestyvät. Samettiruusut on tarkoitus laittaa isoon pataan. Sekottelin sen multaa ja jätin pienet juuret pintaan kuivumaan, istutan huomenna. Eilen sain sentään viimeisetkin puutarhurilta tilatut kukat isoihin ruukkuihin.
Hiukan kastelin illalla: aamun kylvöksiä ja mansikoita ja porkkanoitakin, jotka jo itävät. Mutta harson alla viihtyvät rikkaruohotkin, pitäisi jo aloittaa kitkentäkierros, vaikka kaikkia ei ole kylvetty.
Ruusut ovat vielä arvoitus. Katsoin viime vuoden merkintöjä, vasta kesäkuussa olivat heränneet. Ehkä siis on toivoa vielä.

Hellettä

Pitkästä aikaa koko päivä kotona ja puutarhatöissä. Tosin helle (+25 astetta) on  minulle liikaa, pitää aina välillä tulla sisälle vilvottelemaan. Sukujuhlat, työt ja luottamustoimet ovat vieneet ajan, mutta ehtiipä tässä.
Viime perjantaina sain pari traktoria ja pari miestä pienentämään puukasaani ja tulos oli tässä:

Klapit saavat tietysti odottaa kuivumista, ennen kuin alan kantaa niitä liitereihin, mutta sahanpurun ja roskien siivoaminenkin vei aikansa. Sahanpurua vein ruusupenkkiin, marjapensaiden ja luumu- ja omenapuidenkin alle. Ja sitä vielä on odottamassa käyttöä. Sitä oli jo ennestään, sillä naapuri tekee polttopuita myyntiin ja kun hänelle vihjaseekin, purua saa enemmän kuin pyytää. No, se kai käy myös kasvimaan katteeksi.

Mutta tänään kylvin portulakan ja punajuuren sekä yhden penkin perunoita ja valmistelin paikan pavuilla. Pavut saavat liota yön yli vedessä.

Ennestään on siis maassa sipuleita, porkkanaa ja salaattia ja perunaa. Ajatukset ovat olleet niin muissa asioissa, etten tajunnut tiistaina käydä torilta ostamassa purjon, parsakaalin ja kesäkurpitsan taimia, vaikka olin torin varrella. Taitavat jäädä ensi viikkoon, en jaksa sitä varten kaupunkiin lähteä. Punahierkka, ruohosipuli ja sitruunamelissa kasvavat, minttua täytyy vielä tutkia, onko se herännyt.

Myös kesäkukat (lue samettiruusut ja ehkä yksi daalia) ovat ostamatta. Samettiruusuja on kyllä siemenestä kasvamassa, mutta yleensä olen ostanut niitä myös kukkivana. Tänään laitoi viimeiset verenpisarat isoon ruukkuun. Miljoonakelloissa ja petuniassa on jo muutamia kukkia vaikka vielä pieniä ovatkin. 

Mansikat taisivat olla tyytyväisiä kun lopulta sain harson päälle ja maanantaina satoi vettä (noin 12 milliä), ne ovat yhtäkkiä heränneet kasvuun. Ja tietysti rikkaruohot niiden seurana.

Ruusut taas huolettavat, vain yksi on selvässä kasvussa. Viime kesänä ne alkoivat kasvaa, vaikka olin jo menettänty toivoni ja ostin uusia taimia. Mutta pionit ovat kunnossa.

Tulppaanit ovat jo kuihtuneet, paitsi tämä suipponirkko.

Joskus tämä tulppaani on ollut syvän violetti, joskus punaisen ja valkoisen kirjava, tänä vuonna siis ainakin nyt vielä punainen.

Kasvihuone houkutteli

Viikonvaihteessa katselin lehdistä ilmoituksia seinään nojaavasta kasvihuoneesta ja innostuin. Menin maanantaina rautakuppaa, muta kun myyjä näytti miten iso se olisi, aloin epäröidä. Tarvitsen sitä kuitenkin (ainakin toistaiseksi) vain taimien kasvatukseen. Niinpä tyydyin pieneen (hyvin huteran tuntuiseen) lavaa, johon kuitenkin mahtuu hyvin parvekeruukku, jossa jo salaatti kasvaa, kukantaimet, jotka tarvitsevat suojaa yöksi sekä samettikukan kylvöt, jota on sekä parvekeruukussa että pienissa taimiruukuissa. Löysin samettikukan siemeniä kuitenkin, kun hain jotakin muuta.

Viime yöksi luvattiin pakkasta ja niinpä heitin illalla kevyen fleece huovan lavan päälle ja hyvin säilyivat kukan taimetkin siellä. Petunia on jo yltynyt kukkimaan, vaikka on vielä pienessä ruukussa.

Tämän päivän iloinen yllätys oli itsekseen kasvanut orvokki.

Haaste

Sain Julkulanniemen palstaviljelijältä haasteen, jonka säännöt menevät näin:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään

2. Haastetun pitää vastata haastajan 11 kysymykseen

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille

4. Haastettujen tulee valita 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa

5. Sinun tulee kertoa ketkä haastat

6. Ei takaisin haastamista

Siis toimeen. Itsestäni:
1. Asun yksin (+ kissa) maalla.
2. Viihdyn hyvin omassa seurassani
3. Luen läppäristäni blogeja ja lehtiä ja seuraan facebookia.
4. Pelaan läppärilläni pasiansseja ja Cityvilleä
5. Olen pitkästä aikaa ryhtynyt kutomaan (puikoilla), toukkapussi nyt teon alla.
6. Kuntoilu ja laihduttaminen ovat jatkuvia "pitäisi" asioita.
7. Hoidan mieluummin kasvitarhaa kuin kukkia.
8. Ainoat itse istuttamani monivuotiset kukat ovat ruusut ja pionit (ja muutama tulppaani ja krookus).
9. Luotan siihen, että luonto antaa kukkia ihailtavaksi, ihailen jo voikukkia.
10. Ennen nukahtamista luen aina puolisen tuntia kirjaa.
11. Nykyään juon aamuisin vain yhden kupillisien kahvia.

Ja saamani kysymykset:

1. Suosikki TV-ohjelmasi?
   Francon jälkeen -espanjalainen perhesarja
2. Millaisia kirjoja luet?
   Mielellään naisten kirjoittamia, mutta ei jännitystä.
3. Sisustusmakusi?
    En oikeastaan sisusta, huonekaluta ja tekstiilitkin ovat vanhoja, joskus paikalleen löytyneitä
4. Lempivärisi?
    Punainen
5. Paras kasvisruokasi?
    Perinteinen kesäkeitto 
6. Miten rentoudut?
    Pelaamalla pasianssia läppärillä
7. Oletko koira- vai kissaihminen?
    Minulla on kissa pitämässä hiiret kurissa
8. Säästövinkkisi?
    Älä osta mitään, mitä et tarvitse mietittyäsi asiaa vähintään kaksi päivää
9. Liikuntaharrastuksesi?
    Hiukan sauvakävelyä, talvella kansalaisopiston jumpparyhmä
10. Missä olet erityisen hyvä?
     Olen hyvä eksymään
11. Mitä puutarhanhoito sinulle merkitsee?
    Kauniita kukkia ja hyvää ruokaa omasta puutarhasta

En osaa ainkaan tähän hätään haastaa ketään, joka ei olisi jo haastetta saanut, en siis tee kysymyksiäkään. 

Sadetta odotellessa

Tänään piti sataa, mutta saderintama ei tänne asti yltänyt. Sadetta odotellen vein kuitenkin eilen omenapuiden alle hiukan lannoitetta (sen mitä autotallin nurkasta löysin, täytyy ostaa lisää) ja kalkkia. Ja karsin vahoista karviaispuskista kuivuneita oksia. Niissä on myös aivan sammaloituneita oksia, jotka kuitenkin ovat hengissä.
Aurinko alkoi paistaa iltapäivällä niin, että piti lähteä ulos. Tarkoitus oli laittaa samettikukan siemeniä itämään. Olen usein ottanut syksyllä siemeniä talteen. Enpä ollut viime syksynä jaksanut sitä tehdä, sillä siemenpussissa olikin malvan siemeniä. Taitavat olla nekin tarpeen, vaikka kyllä malvoja on kasvussa terassin edessä. Tosin taitavat odottaa lämpimämpiä ilmoja, joita ei ole kuitenkaan ihan heti luvassa.
Säästä huolimatta voikukkia on entistä enemmän, tulppaanien kasvu on edelleen hidasta.
Menin siis hetkeksi puutarhaan tekemään multakasan viereen penkkiä valkosipuleille. Olen yrittänyt kasvattaa siinä aikaisemmin porkkanoita ja salaattia, mutta huonolla menestyksellä. Nyt yritin ottaa pois rikkaruohojen juuret ja siirsin kasasta lisää multaa, täytynee myös kalkita.
Kun hiukan touhusin ja kiviä pois maasta, hengästyin heti. Ja iso maha haittasi kumartelua! Tarttis varmaan tehdä jotain. Vaikka puurtaa puutarhassa entistä ahkerammin!

Kevättyöt alkoivat

Oikeastaan kevättyöt alkoivat jo pari viikkoa sitten kun sain postista taimet. Kun sainne istutettua isompiin ruukkuuihin olen kuljetellut niitä päivisin ulkoilemaan. Myös mansikantaimia, vaikka eihän mansikka pakkasta pelkää, kun ei ole vielä kukassa.
Tänään istutin vademamansikat maahan ja tein kaksi mansikka-amppelia, kaksi tainta kumpaankin. Vielä amppelimansikoita odottaa istuttamista säkkiin ja ehkä yksi amppeli sisarelle. Aion jättää mansikat ulos talon seinän suojaan. Kukan taimet täytyy tuoda sisään. Yöpakkasia on vielä pitkään luvassa.
Eilen ja tänään siis siivosin mansikkapenkin ja siirsin toiseen penkkiin lisää viime syksyn rönsyjä. Lannoitteeksi kalkkia ja Pk (syys)lannoitetta, etteivät tee lehtiä vaan marjoja. Täytyy seurata, pitäisikö hiukan heittää myös kanankakkaa. Loput lannoiteseoksesta heitin karviaispensaiden juurelle.

Tänään istutin myös valkosipuleita talvivalkosipuleiden jatkoksi samaan penkkiin. Tosin en tiedä, miten paljon siinä oli syksyllä istutettuja valkosipuleita. Vain muutama on pinnalla ja jos syksyllä laitoinkin jotakin merkkejä, peurat ja linnut ovat ne sekottaneet.
Porkkanoita voisi vielä kylvää jo, kunhan saa maan siihen kuntoon. Terassilla on parvekelaatikossa salaattia kasvamassa, laitoin siihen myös pari kaupasta ostettua salaattiruukkua, jos vaikka tekisivät toisen sadon.

Tulppaanit ovat vasta nupussa, mutta voikukka jo kukkii. Narsissit sen sijaan kyllä kukkivat.

Kevät jatkuu

On yli kuukausi aikaa siitä, kun kirjoitin, että tulppaanien ja krookusten nirkot ovat näkyvissä. Nyt krookukset ovat jo kuihtuneet, mutta laitetaan muistoksi kuva ensimmäisestä krookuksesta. Se on otettu 11.3. 2013.

Tulppaanien ja narsissien lehtiä on ollut jo kuukauden kasvussa, mutta kasvu on ollut hidasta, syynä varmaan yöpakkaset. Nyt yöpakkasten pitäisi päättyä, toivottavasti se nopeuttaa kasvua. 

Mutta pieni on vikkelä. Ensimmäiset narssit ovat kukassa. Pienet - kai viime keväänä istutetut. 

Kevät on myös sikäli alkanut, että sain puutarhuriltani taas ensimmäiset taimet: 10 amppelimansikkaa, jättiverenpisaroita, miljoonakelloja, vadelmamansikoita ja petunioita. Ja pioniunikon siemeniä, vaikka luulin niiden olevan myös taimia. Hain taimet tiistai-iltana, mutta sain laitettua ne multaan vasta torstaina ja silloin yksi mansikka oli jo kuivunut. Toivottavasti muut pysyvät hengissä. Taimet ovat nyt eteisen ikkunalla. Vien niitä varmaan ulos vasta pääsiäisen jälkeen, koska olen pääsiäisenä taas muutaman päivän pois.

Kauniina päivinä olen hiukan haravoinut ja sahannut ja leikellyt isoja oksia polttopuiksi. Sitä hommaa riittää, sillä aion hakata matalaksi sisääntulotiellä olevan pienen metsikön. Siinä on jo iso aukko ja viimeksi myrsky oli katkaissut koivun. Metsuri on jo tilattu. Sanoin, että jos saa jäämään kauniita pieni koivuja tai kuusia, hyvä. Eniten surettaa pihlaja, mutta sekin on niin lähellä tietä ja vanha, että annan mennä. Ajattelin istuttaa tilalle pihlajan, jossa on syötäviä marjoja.

Kävin jo joku päivä hyvästelemässä puut, halailin ja silittelin ja pyytelin anteeksi. 

Piikkejä ja nirkkoja

Täytyy kai uskoa, että kevät tulee ihan oikeasti. Säätiedotuksissa ei juuri pakkasta näy edes öisin.
Ja kun tarkkaan katsoo, näkyy jo krookuksien piikkejä ja tulpaanien nirkkoja.
Ja hiukan vein pyykkejä ulos kuivumaan - kevään merkki sekin.
Jäälle en tänä talvena päässyt.

Kuin kevät, mutta..

Tänään on paistanut aurinko pitkästä aikaa (kuva on otettu jo eilen - helmikuussa). Kun piha on sula, on tuntunut keväältä. Mutta yllätyin miten nopeasti aurinko vajosi metsään puiden taa - päivä ei ole vielä kovin pitkä. Eikä aurinko vielä lämmitä yhtä paljon kuin keväällä.
Viime maanantai ja tiistaina oli lämmin etelätuuli, joka vei viimeisetkin lumet ja sulatti jäät, niin etten  uskalla mennä meren jäälle. Taisi jäädä käymättä tänä talvena.
Kun tarkkaan katselin maahan, näytti kuin malvat ja puutarhassa mansikat olisivat jo alkaneet kasvaa. Vai onko vihreitä versoja syksyn jäljiltä?
Myyrät ovat ainakin touhunneet, se näkyy kuvassakin. Multakasoja on paljon.
Puutarhurin esitettä olen lueskellut ja kohta tilaan sieltä kukkia.

Ja talvi meni?

Tänään lämpötila jo nollan yläpuolella ja taitaa hiukan sataa vettäkin, eli vähät lumet sulaa. Koko viikko ollut suhteellisen lämmintä. Mutta mulle riittää. Tiedä sitten mitä kasvit tykkää.
Ja puutarhuri jo väläytteli uutta kasviluetteloa. Taidan unohtaa lupaukseni, etten koskaan enää tilaa netistä, oli taas niin nättejä jättiverenpisaroita ja unikkopioneja - vai mitä ne olikaan.

Talvi tuli

Nyt lopulta tuli talvi. Koko loppuvuosi 2013 ja vielä tämän vuoden alkukin oli pitkää syksyä, lämmintä usein viitisen astetta, sadetta tai ainakin kosteaa ilmaa.
Eilen ja tänään ollut pakkasta, tänäänkin noin kymmenen astetta ja lunta maassa muutama sentti. Pakkasen pitäisi jatkua, joten talvi tuli oikeasti.