lauantai 15. kesäkuuta 2019

Muuttosiivous vei ajan ja energian

Olen koko kevään tehnyt muuttosiivousta niin että puutarha ja tämä blogi ovat jääneet pienelle huomiolle ja energialle.
Niin mukavaa kuin joskus puutarhan hoitaminen - ja varsinkin sen tulokset eli hyvät juurekset ja salaatit - onkin, se on alkanut tuntua pakkopullalta ja stressaavalta. Niinpä olen päättänyt myydä talon ja muuttaa rivariin ja jopa vaikka kerrostaloon. Sitä en tiedä, milloin joku tämän ostaa. Alku näytti lupaavalta, sillä ilmoitus Tori.fi:ssä toi heti ihastuneen ostajaehdokkaan, mutta lopulta hän ei uskltanut ostoon.
Nyt talo on Op-Kodissa myynnissä, yksi on käynyt katsomassa, kyselijöiden määrää en tiedä, mutta tuskin paljoa. Olen jo alkanut asennoitua siihen että, tässä pysyn.
Olen kuitenkin tyhjentänyt saunan pukuhuoneen ja autotallin, hyvä asia joka tapauksessa. Täytyy varoa, ettei tilanne muutu.
Koska puutarha rasittaa, päätin pienentää alaa, itse asiassa on tainnut kolme penkkiä jäädä rikkaruoholle. Salaatteja kylvin ja laitoin harson päälle, enkä ole katsonut, mitä on tapahtunut.
Samoin olen kylvänyt porkkanoita ja istuttanut sipulia, purjoja, lehtikaalia ja perunoita.
Viime syksynä istutetut valkosipulit ovat kasvaneet kauniisti.
Mansikkamaankin perkasin.
Sain Un leikkaamaan moottorisahalla raunion edessä kasvaneet pensaat ja ole vieyt sinne kukkia kuin malliksi, mitä voisi saada aikaan.
Tämä kuva on otettu aika pian leikkauksen jälkeen.
Omenapuut kukkivat runsaasti, samoin molemmat luumupuut, toinen tosin pari viikoa ensmmäisen jälkeen, joten en tiedä auttoivatko toisiaan pölytyksessä.
Puutarhurilta tilasin taas normaalit miljoonakellot ja kerrotut petuniat ja jättiverenpisarat. Muut voivat hyvin mutta jättiverenpisaroista kaksi kuoli, kolmas on jotenkunten hengissä ja siitä olen ottanut myös pari pistokasta.
Tulppaanit kukkivat keväällä, tosin kuivuus haittasi, niin että varret jäivät lyhyiksi, eivätkä kaikki nuout auenneet. Narsisisseissa oli lopulta vain kaksi kukkaa, vaikka varret kasvoivat normaalisti.




Ensimmäisessä tummanpunaisessa pionissa on taas tavan mukaan kolme kaunista kukkaa. Muutkin ovat hengissä rikkaruohojen keskellä.
 Tässä kuva raunioista tänään, pensas on jo kasvanut, samoin horsmat, jotka eivät taida näkyä kuvassa.

Ja sisällä kukkii taas orkidea, jo kolmannet kukat





torstai 25. lokakuuta 2018

Yllätystalvi

Talvi tai ainakin talvinen sää tuli taas yllättäen. Viime viikolla oli harvinaisen lämmintä ja sitten tuli nollakelit ja lumi/räntäsade.
Viime viikolla siivoilin kasvimaata ja vein sinne taas ruukkukukkien mullat. Kompostin vienti jäi tähän päivään ja ehdin juuri tehdä sennen vesisateen alkua. Ja sitä ennen istutin talvivalkosipulit. Viime viikolla en vielä uskaltanut sitä tehdä, pelkäsin, että maa on liian lämmintä.
Olin ostanut puutarhuriltani molempi tarjolla olleita lajikkeita, Ljubasha ja Ziemiai. Niissä oli isot kynnet ja vain viisi-kuusi yhdessä sipulissa, mutta kai riittää. Sipuleita oli yhteensä 10 eli tulossa viitisenkymmentä valkosipulia.
Orvokit ja miljoonasade, jota öisin pidin suojassa kukkivat vielä viime viikolla kauniisti.






Ja peurat ovat syöneet loputkin lehtikaalit. Lämpimän syksyn ansiosta sain vielä hiukan  uutta lehtikaalia talteen peurojen ensimmisen vierailun jälkeen. Myös mansikanlehdet ovat taas kelvanneet. Yksi aamu peuraemo toivotteli huomenia ihan ikkunan alla. Kun sitä seurailin, huomasin taas kaksi vasaa sen perässä.





sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Sato lähes korjattu

Viimeksi kirjoitin, että kuivuus jatkuu. Niin se jatkui pitkälle syyskuuhun. Elokuun lopussa (27.8.) loppui vesi kaivosta ja vasta viime tiistaina sain/laitoin pumpun  toimimaan. Olisi ehkä jo onnistunut viikko sitten, mutta kun olin  viikonlopun poissa en vielä yrittänytkään.
Mutta nyt siis tulee (ruskeaa) vettä. Kun kaivossa ei ollut vettä, sitä oli sentään sadevesisaaveissa - sen verran aina silloin tällöin satoi. Sadevettä  käytin pesuun - se on kirkkaampaa kuin kaivoveteni. Ja keittiövesi kaupasta ja täytin kaupan päniköitä aina kun osuin hanan viereen. Ei siis isoja ongelmia.
Nyt on jo yksi pakkasyökin takana. Viimeiset perunat hain tänään. Maassa on vielä porkkanaa ja kuivuudesta paljon kärsineet pienet purjot. Kesäkurpitsaa olen saanut sen verran, ettei puutetta mutta ei myös ongelmia missä sen käyttäisi. Kaikki ovat menneet paistinpannulla. Papujakin sain lopulta muutamaksi syöntikerraksi.
Parsasalaatin varsia on odottamassa keitettynä, mahtavatko maistua. Niiden lehtiä käytin paljon salaattiin, täytyy ensi keväänä kylvää enemmän. Lehtikaalit kärsivät myös kuivuudesta ja nyt niiden kimppuun ovat käyneet jo peurat. Muutaman pussin sain pakkaseen.
Valkosipulipenkeistä toinen tuotti kohtalaisen sadon, toinen kärsi jostakin mätätaudista. Parhaat kynnet otin talteen ja säilöin etikkaliemeen - en ole vielä maistanut. Seuraavaa satoa varten ostin uudet siemenet, täytyy katsoa niille uudet paikat.
Porkkanoita todella on. Ensimmäinen kylvö ei oikein itänyt, kun en kastellut. Tein  uusingtakylvön ja kastelin, minkä seurauksena myös aikaisemmat siemenet itivät. Yritin parhaani mukaan harventaa, jotta kaikilla olisi tilaa kasvaa. Täytynee kohta korjata, paljon olen jo syönytkin. Punajuuria ei tule, muutamia varsia olen näpsinyt salaattiin.

Tyrnejä siis tuli riittäväsi itselle ja muille lahjoitettavaksi tai myytäväksi.Nyt pensaat ovat kuitenkin jo tyhjiä, sillä tyrnit ovat kelvanneet myös  linnuille. Samoin ne ovat syöneet omenia, niin että viimeiset sariolat piti ottaa pois, vaikka eivät tainneet vielä olla täysin kyspiä. Antonovkat ovat niin rupisia, että hiukan niistä olen paloja ottanut soseeseen ja kerran  paistokseen. Paljoa ei sosetta tullut, mutta sitä taitaa olla edellisuvuotistakin pakastimessa.  Hyvä, jos tulevat kaikki käytettyä.
Luumuja tuli nyt ensimmäistä kertaa, mutta vain toiseen puuhun, jonka arvelin olevan yleinen punaluumu. Söin ne heti sellaisenaan, ei tullut kovin paljoa.
Lisäys 25.10. Kun siivosin paperikasoja löysin ostotositteen luumuista: Kuntalan punaluumu ja Victoria. Osstettu kesäkuussa 2012.

Pihan kukkia yritin kastella, onneksi sadevettä  riitti. Kauniisti kasvoivat

Myös itse siemenestä kasvattamani samettikukat ehtivät elokuussa kukkaan ja ovat edelleen komeita. Ennen hallayötä nostin  ne terassin pöydälle ja hyvin näyttävät säilyneen. 
Viime viikolla siis ennen hallayötä kokosin lopulta keväällä ostamani uuden taimikasvatushyllyn ja sain sinne suojaa parhaan miljoonakellon ja verenpisaroita.
Olin keväällä ostavinani jättiläisverenpisaroita, mutta pieniä olivat. Talvettamastani jättiverenpisarasta sain pari uutta alkua ja toista yritän nyt taas talvettaa, sillä se viimetalvinen kaatui myrskyssä ja oksat katkeilivat. 

sunnuntai 19. elokuuta 2018

Helle ohi, mutta kuivuus jatkuu

Helteen on nyt luvattu olevan ohi. Perjantaina oli kyllä taas välillä 27 astetta, ja nytkin lähentelee 20 astetta. Mutta kuivuus ei ole ohi. Tosin viime yönä satoi siisi milliä ja sitä ennen 3 milliä, mutta ei se riitä kastelemaan kuivaa maata. Oon oidotellut sateita, jotta porkkanat ja pavut, purjot ja lehtikaalit kasvaisivat, mutta... Kesäkurpitsa ei kastelusta huolimatta ole paljon satoa tuottanut, muutakan pavunpalon poimin eilen.
Parsasalaattia olen myös yrittänyt kastella, se on vielä jotenkuten syötävää, muut salaatit ovat karvaita,
Marjat ovat vähissä ja kysyttyjä. Vadelmia en ole enää löytänyt, mustikoita ostien torilta 4 litraa. Musstaherukoita poimin mehuksi ja muutaman rasian syötäväksikin. Ne ovat kelvanneet myös mehiläisille ja muille öttiäisille, niin että hyvä marjoja saa jo etsiä, vaikka tavan mukaan jätin muutaman pensaan poimimatta puuromarjoiksi.
Kaiken lisäksi pensaissa on kuolleita oksia, jotka kai pitäisi leikata mahdollisimman tarkkaan. Ajattelin tehdä sen muutamasta pensaasta, (kolme ensimmäistä kustakin rivistä) osa jääkööt oman onnensa nojaan. Jospa heittelisi niille sitten myös syyslannoitetta.
Punaherukat ovat kelvanneet linnuille. Pelkään miten käy luumujeni, jotka ovat vielä vihreitä.
Mutta tyrnejä tulee, niistä ei ole pulaa!
Ruusun kukkimattomuuskin selvisi kun katselin niitä tarkkaan, peurat syövät aina uuden kasvun!
Mummun puun (sokerimiiro) omenia olen jo syönyt, Veden puute maistuu. Voivat olla jo puusta otettaessa kuivia kuin olisivat viikon lojuneet pöydällä!
Myös kavoveden riittävyys alkaa huolettaa. Ensi viikoksi kyllä taas sateita luvassa, toivottavasti enemmän kuin muutama milli.


perjantai 3. elokuuta 2018

Vielä hellepäivä

Tänään on vielä hellepäivä, vaikka jo hiukan helpottaa, lämmintä on enää vain 24 astetta - ei siis enää virallinen hellepäivä. Sisällä on kuitenkin yli hellerajan - ja pihalla auringonpaisteessa.
Ja sade on jäänyt vähiin, viime viikonloppuna tuli viitisen milliä, tiistaina ukkosenjyminän kera 12 milliä ja keskiviikkona (nyt on perjantai) 6 milliä. Viime yönäkin piti sataaa- mutta ei.
Puutarha kärsii siis edellleen kuivuudesta, mutta siitä huolimatta valkosipuleihin oli iskenyt joku tauti, toisen penkin sipulit olivat homessa ja kuoret mätiä ja kynnet pehmeitä. Kelvolliset kynnet laitoin marinaadiin -tulosta en ole vielä maistanut. Taudin vaivaamia varsia ja kuoria en ole uskaltanut laittaa edes kompostiin, vaan ne odottavat vientiä  metsään.
  Toinen valkosipulipenkki oli (toivottavasti) säästynyt taudilta. Täytyy kuitenkin ostaa uudet siemenet syksyllä ja istuttaa ne mahdollisimman kauas tautipenkistä.
Tavalliset sipulit vaikuttavat olevan ok. Pari kesäkurpitsaakin olen jo saanut, sitä olen kastellut. Harson alla olleet porkkanat ovat kasvaneet, olivat jo isoja, kun huomasin, että ne pitää harventaa, ehkä vieläkin olisi sitä työtä. Helteen lisäksi puutarhan hoitoa on ajoittain häirinnyt seurustelu lasten ja lastenlasten kanssa.
Mansikoita olen saanut puutarhasta aina hiukan - vielä eilenkin- syötäväksi. Yllättävän hyvän sadon olen saanut salaatin alapuolella saman penkin päässä oelvista vanhoista mansikoista. Kai auttoi se, kun keväällä kastelin salaattikylvöjä. Myöhemmin itse mansikkapenkeille annettu kastelu ei yhtä hyvin auttanut.
Musstikassa kävin runsas viikko sitten sisaren mökillä ollessa, saalis reilu litra. Vanhoja vadelmapaikkojakin kiertelin parikin kertaa, litran verran pieniä marjoja molemmilla kerroilla. Ehkä ensi viikolla, kun pitäisi olla viileämpää, veilä uusi kierros. Puutarhavadelmia ei tule, varretkin kuivuneet.
Karviaisia olen hiukan poiminut, pieniä ovat nekin, mutta niitä olen syönyt puuron päällä kun muuta ei ole - tai olisi mustaherukoita, hiukan niitäkin olen maistellut. Punaherukoita olen muutamana aamuna poimut muutaman litran niin kauan kuin olen voinut olla tarlon varjossa. Ehkä niitä on nyt pakkasessa maijallisen verran - ja karviaisia samaan joukkoon ja vadelmista suuri osa päätyi mehumarjoiksi.
  Omenia näkyy  olevan tulossa paljoa, mutta jäävät pieniksi, muutama luumukoin odottelee kypsymistä. Ja tyrnejä  tulee taas liiankin paljon.
  Peace-ruusua en ole saanut kukkimaan kastelusta huolimatta, mutta toivoa on tietysti vielä, keväällä ostettu peace on hiukan kasvanut- mutta vain hiukan. Ruukkukukat ovat kastelun avulla hegissä ja voivat hyvin. Mutta jättiverenpisarat eivät ole jättejä!



perjantai 20. heinäkuuta 2018

Kuumaa, kuumaa

Toukokuun lopulla oli hellejakso, kesäkuussa hiukan viileämpää, mutta nyt taas viikon verran on ollut todellista hellettä, lämpötila parhaimmillaan/pahimmillaan 33 astetta.
Tänään on hiukan viileämpi aamu, lämmintä vain 22 astetta ja taivas pilvessä, pieni sadealuekin liikkeellä, mutta ei taida montaa pisaraa tulla, vaikka maa  on  rutikuiva ja kaipaa sadetta kipeästi.
 Toukokuussa 20 mm heti kuun alussa, Kesäkuussa on merkintöjeni mukaan satanut peräti 50 mm, mutta heinäkuussa ei vielä yhtään - tai yhtenä aamuna tuli pieni kuuro, josta ei jäänyt mitään sademittariin, mutta sadevesisaaviin tuli hiukan lisää.
 Luonto on kuivaa, olen yrittänyt pitää puutarhassa kesäkurpitsaa ja papujas hengissä, aiemmin kastelin muitakin. Ja pihassa kukat ovat saaneet vettä. Eilen illalla kun kävelin puutarhassa, näin että perunan ja porkkanankin varret olivat kumossa kuumuudessa. Vain porkkanat, jotka olvat  olleet harson alla, ovat hiukan kasvaneet (ja kaipaavat harvennusta.) Puutarhan hoito on jäänyt vähemmälle myös sen takia että aika (ja voimat) on menneet lastenlasten kanssa touhutessa. Nyt ei enää lastenhoitajaa tarvita ja he ovat olleet lomallakin, joten sikäli on aikaa. Mutta en uskalla kauheasti kastella,  sillä pelkään kaivoveden riittävyyttä.
  Hain eilen illalla marjoja puuron päälle. Hiukan löysin vielä mansikoita. Vanhat mansikat yrttipenkin päässä ovet olleet yllättävän satoisia. Saskatoonit ovat menneet lintujen suuhun. Vadelmapuska näytti kuivettuneelta, muutama marja tulossa. Mustaherukkapensaissa näkyi olevan syötävää, kunhan kunnolla kypsyisivät. Olen seurannut myös tien vieressä olevia luonnonvattuja, pieniä raakileita on, mutta eivät taida kunnollisiksi kasvaa, ellei vettä tule pian - eikä sitä ole luvassa.
   Salaatti on puutarhassa kasvanut liikaakin, parasta on nyt parsasalaatti. Mangoldia en ole saanut kasvamaan, en ole jaksanut kastella. Talvivalkosipulit saisi varmaan korjata, lehdet ovat ruskeita. Niitäkin kastelin hiukan alkukesällä.
 Perunoita olen jo ottanut syötäväksi, ovat pieniä, mutta tietysti maukkaita.

perjantai 25. toukokuuta 2018

Kuuma jatkuu

Kuuma kesä (siltä tuntuu, vaikka kalenterin mukaan on vielä kevät) jatkuu. Virallista hellettä ei ole viime päivinä ollut, mutta lämmintä kuitenkin yli 20 astetta, mikä on minulle jo helle.
Maa on pölyävän kuivaa, vettä tarvitsee letkusta. Edellisessä postauksessa lupailtu sadetta ei tullutkaan, vain muutama pisara. Eikä edes 10 vrk säätiedotus oikeastaan edes lupaa sadetta.
Mutta kasvimaa on kylvetty ja istutettu. Tänään viimeiset: keskiviikkona ostetut lehtikaalit, hiukan mangoldia, lisää perunaa ja porkkanaa ja hiukan punajuurtakin. Huomenna aion pitää vapaapäivän ja sunnuntaina, kun luvattu hiukan viileämpää, pitää katsoa mitä on ensimmäisten kylvöjen harson alla. Varmaan ainakin rikkaruohoja.
Mukava yllätys oli että edes toinen luumupuu kukki tänä keväänä, toinen ei vieläkään. Ne ovat kuusi vuotta vanhoja, siis olisi jo aika antaa satoa. Syksy näyttää.
 Kuvissa siis luumupuun kukkaa ja yksi petunia. Kukkia on siis jo, mutta pieniä ovat kukat ja kasvit.