Lämmintä

Nyt taitaa olla yhtä lämmintä kuin juhannuksena. Välillä kyllä oli muutama aste pakkastakin ja maa valkoisena noin vuorokauden. Ja ainakin viikko nollan yläpuolella.
Kaikki syystyöt tehty, rankakasakin raivattu autotallin edestä. Ruusut toki yhä peittelemättä, odottelee pakkaskauden alkua.
Lehtikaalia yhä hiukan puutarhassa, peurat eivät ole vielä kaikkia syöneet, mansikanlehdet kyllä taas kelvanneet. Itsekin hain muutama päivä sitten lehtikaalia ruokaan, kuivattuihin ei ole ielä tarvinnut koskea.

Kaikki marjatkin pakastimesta keitetty, yksi kattilallinen pelkkää viherherukkaa. Ihan hyvän makuista, täytyy viedä jouluksi maisitiaisia muillekin. Ja sekamehu, missä oli kaikkea mahdollisia sai hyviä arviointeja, kun vein sitä vapaaehtoistoimijoiden juhlaan!

Lämmintä syksyä

Tänään on itsenäisyyspäivä. Ulkona lämmintä lähes kymmenen astetta, sataa ja tuulee. Yhtenä viikonlopuna on ollut hiukan lunta, mutta se suli nopeasti.
Puutarhassa ovat vielä lehtikaalit vihreinä ja violetteina. Niitä voisi käyttää, mutta en huomaa. Katselen aina vain jälkeenpäin ja ajattelen, että huomenna.
Syystöistä on myös vielä ruusut peittelemättä, mutta olen odotellut pakkasia ja talven alkamista, toivottavasti muistan aikanaan.

Vielä porkkanoita

Kylmän kauden jälkeen päästiin taas normaaleihin lämpötiloihin. Maa oli ehtinyt jäätyä pinnalta, mutta suli viimeistään vesisateessa. Pikkuhiljaa olen tehnyt syystöitä ja istuttanut talvivalkosipulit.
Koko syksyn olen syönyt ja kuorinut ja keittänyt ja pakastanut porkkanoita. Luulin jo, että kaikki porkkanat on syöty tai pakastettu, mutta kun eilen menin kääntämään porkkanapenkkejä, eikös vain löytynyt vielä yksi unohtunut penkin pää. Nyt on sitten taas porkkanoita odottamassa käsittelyä!
Eilen todella käänsinkin hiukan kasvmaalla. Pihassa purkeissa kasvaneet mansikat istutin puutarhaa, tarkoitus on tehdä ensi kesänä lisää mansikkamaata (ja porkkanoita vähemmän).
Ja tyhjensin talvikompostin, se pakollinen syystyö on siis hoidettu. Kesäkompostin viimeistely on kyllä tekemättä. Toivottavasti ensi viikolla on aikaa, sillä tämä viikko meni paperitöihin ja kokouksiin.
Eilen ennen saunaa jopa pesin kukkaruutkin lämpimällä shampoovedellä. Tosin orvokit ovat vielä pihassa ja miljoonakello.
Omenia on vielä eteisessä puoli korillista. Saa nähdä, jaksanko kuivattaa omenaviipaleita niin kuin olen suunnitellut. Yhden kattilallisen sosetta tein tällä viikolla. Omenien käsittely on hidasta ja hankalaa, kun niissä on niin paljon madon tai toukkien käytäviä. Tosin eilen jopa läysin yhden täysin puhtaan omenan!
Katselin huolestuneena huonovointista "mummun puuta" ja mietin olenko vahingoittanut sitä pahastakin sukkahousulla. Joskus vuosia sitten laitoin sen juurelle jänisten varalle sukkahousua, enkä ottanut sitä heti kesäksi pois. Nyt katselin taas, miten juurella on varressa selvästi kapeampi kohta, jossa myös kuori on kai mädäntynyt, eli pelkään, ettei siitä pääse ravinteet ylöspäin.  Toivottavasti puu siitä kohenee. Juurella on ainakin myyränkarkotin. Toivottavasti sen tärinä ei haittaa juuria.
Mutta lehtikaali ei pakkasesta piittaa, kasvaa kauniina edelleen. Haen siitä aina pari lehteä lähes joka aterialle ja jonkin verran olen kuivannut kuivurissa.
Persiljoita otin nipun kuivumaan hellan pellin varteen. Kuivurin 40 astettakin oli  liikaa, mustuivat.

Kylmää

Viimeksi kirjoitin, että syksy on ollut lämmin. Mutta sitten tuli kylmä kausi. Eli tämän viikon sää on ollut kaunis, mutta kylmä. Öisin kunnolla pakkasta, ainakin viisi astetta ja päivällä auringon paisteesta huolimatta lämmintä vajaa 10 astetta.
Niinpä tuli kiire kaivaa ensin loput perunat (löysin muutaman), punajuuret ja lantut ylös. Porkkanoista viimeiset kaivoin jo jäätyneestä maasta.
Samoin otin omenoita puusta korillisen, yritin valita isoimmat ja parhaat. Omenapuu näyttää edelleen lähes kesäiseltä, lehdetkin ovat vielä vihreitä (kaukaa katsoen) ja yläoksat punaisia omenia täynnä.
Pakkanen on yllättänyt luonnonkin. Puissa on vielä jäätyneitä lehtiä.
Vaikka siirsin verenpisarat taimilavaan ja laitoin yöksi fleecehuovan päälle, ne paleltuivat. Olisi pitänyt edes yksi nostaa eteiseen ja koittaa vaikka säilyttää yli talven. Ehkä ensi syksynä. Orvokit ovat vielä kukassa.
Porkkanat on jo saatu pakkaseen (tai hiukan on vielä pussittamatta). Niitä tuli paljon, onpahan syötävää talveksi. Osan aion viedä tyttären perheelle, saavat mummun luomuporkkanoita. Vähät punajuuret keitetty kuorineen, tarkoitus on pienentää ne ja tehdä sallattia ja laittaa vaikka osa pakkaseen sallattiainekseksi.
Omenat on käsittelemättä. Muutaman purkin sosetta olen jo aiemmin tehnyt, ehkä vielä muutaman. Hain muutaman antonovkankin sitä varten ja johonkin satsiin voisi tietysti laittaa tyrniä antamaan makua. Tuoreinakin olen tietysti niitä syönyt, aina välillä löytää sellaisenkin, jonka voi syödä kokonaan.  Mutta ihan tuosta vaan ei niitä voi haukata, aina pitää olla veitsi kädessä, jotta saa puhtaan palan.
Jossain sanottiin, että jäätyneistäkin omenista voi tehdä sosetta, katsotaan mitä jaksan ja viitsin.

Tekemistä riitttää

Syksy on ollut tähän asti melko lämmin. Vain yksi pakkasyö, niin että kesäkurpitsat ovat paleltuneet. Ne ovat tainneet kärsiä kylmästä koko kesän, sillä sato jäi pieneksi.
Myös valkosipulien sato jäi todella pieneksi. Talvivalkosipuleista juuri ja juuri riittää seimentä, mutta muutoin siemen on ostettava.
En tiedä mistä perunat ovat kärsineet, mutta Siiklejä ei taida tulla edes sitä määrää, kuin istutin. Viimeksin sain kaivaa pitkään, ennen kuin löytyi yksi "pesä" jossa oli perunoita niin kuin niitä yleensä on. Myyriä aina epäilen, mutta en ole löytänyt yhtään perunaa, jossa olisi myyrän hampaan jäljet näkyvissä. Vielä on pieni pala kaivamatta.
Porkkanoita on kyllä tullut ja hiukan olen niitä paitsi syönyt, niin myös laittanut pakkaseen. Mutta kuorimista ja keittämistä riittää edelleen.
Lehtikaalit ovat tietysti edelleen komeita, niitä olen hiukan lahjoitellutkin. Ja ostin kuivurin, jotta saan niitä kuivattua. Yhden satsin kuivasin, mutta ovat edelleen kuivurissa.
Yskä, väsymys (ja laiskuus) ovat vaivanneet sadonkorjuuta.
Maassa on siis vielä porkkanoita, punajuuria (pieniä) nauriita (samoin pieniä), purjoja ja edelleen myös pinaattia (kuivaus? pakkasessakin on) ja persiljaa (hiukan kuivattu)
Pakastin oli jo aivan täynnä marjoja, mutta pidin yhden keittopäivän ja keitin kaksi maijallista, jotka vein sisarelle. Se antoi hiukan tilaa, mutta keittämistä on edelleen.
Puolukoitakin olen hiukan poiminut. Sisaren mökillä menimme puolukkaan, mutta seillä on myös mustikoita niin paljon, että pakko oli ottaa nekin talteen.

Samoin kävi, kun hain puolukoita kotoa metsätien varrelta. Mutta aivan tien toiselta puolen löysin puolukoita, niin että niitä leinee pari litraa pakkasessa plus edellisvuotiset lisäksi. Viimeksi poimittuja en ole saanut laitettua pakastimeen, vaan olen ottanut kannusta aina kourallisen aamupuuron päälle. Tyrnien lisäksi. Tyrnjeä tulikin tänä vuonna ihan mukavasti.

Omenia on Sariola täynnä, mutta ovat pihlajamarjakoin jäljilta rumia ja reikäisiä. Eivätkä taida olla viellä täysn kypsiäkään. Syöminen on hankalaa, koska täytyy aina veitsellä ottaa esiin puhtaimmat palat. Edellisvuotisia on pakkasessa, mutta ehkä lisää keitän, kunhan joudan ja viitsin. 

Muutama ruusu on ilahduttanut syksylläkin.

Valkoisen ruusun siirsin kesällä uuteen paikkaan ja vahingossa katkaisin juuret lähes kokonaan. Ensin se näytti kuolevan, mutta sitten kuitenkin yksi verso lähti kasvamaan ja lopulta tuli tämä kaunis ruusu. Peace (niin luulen) ei ehtinyt kukaksi asti, se täytyy siirtää aurinkoisempaan paikkaan ensi kesänä.



Portulakat kukkivat edelleen, vaikka taisin kerran katkoa nuput, kun luulin niitä kuihtuneiksi kukiksi. Samoin orvokit kukkivat vielä.

Pienet orvokit leikkasin kesällä ja sain ne sillä tavalla kukkimaan kauniisti uudelleen. Yksi auringonkukka nousi puukasan pohjaan kukkimaan vielä syyskuussa, Pari on vielä nupussa, saa nähdä ehtivätkö auki. Verenpisarat ovat taas taimilavassa suojassa ja voivat siellä hyvin, lisää kukka varmaan tulossa. Ensi viikoksi on luvassa pakkasöitä, täytyy muistaa peittää lava.

Marjastus jatkuu

Kesä tuli nyt elokuussa, kauniita ja lämpimiä päiviä on riittänyt, lämmintä yli 20 astetta ja tänäänkin pilvetön taivats. Yöt ovat kuitenkin jo kylmiä, hyvä ettei hallaa.
Marjoja on, punaherukoita poimin vajaat 20 litraa, loput jäävät linnuille. Viherherukoita varmaan myös pari maijallista, samoin vattuja. Vattuja on tullut puutarhapuskista ja metsävattuja autotallin takaa.
Karviaisia on niin, että oksat ovat notkuneet maahan. Niitäkin olen jo hiukan poiminut, samoin mustia viitisen litraa. Pakastin alkaa olla täynnä.
Mustaherukat ovat vain sellaisessa viidakossa, että hankala poimia. On nokkosta, uusia vatunversoja ja muita pitkiä ja piikikkäitä kasveja, niin, että helteestä välittämässä pakko pukea pitkälahkeista ja -hihaista vaaatetta päälle. Sama tietysti vattupuskiin, vaikka niissä onkin jo valmiita "polkuja".
Jossakin välissä huomasin nostaa sipulit maasta. (Kuva väärinpäin, vaikka yritin kääntää)

Jotkut porkkanat ovat jo tosi isoja ja ole niitä syönyt, punajuuret ovat vielä pieniä. Kesäkurpitsat intoutuivat vasta nyt kasvamaan kun tuli lämmintä, eivätkä ole vielä jaksaneet kunnolla tehdä satoa.

Huomenna täytyy leikata ruoho "mummun puun" alta, että löytää tippuneet omenat. Yhden otin viime viikollla puusta, mutta raaka oli vielä.

Marjastus alkoi

Marjastus alkaa nyt toden teolla. Toissa iltana keräsin jo puutarhavattuja vajaan litran, tänään punaherukoita nelisen litraa pakkaseen odottamaan mehustusta sekä taas vattuja reilun  litran. Vatuista suuri osa meni pakkaseen odttamaan keittämistä, muutama rasia sellaisenaan syötäväksi.
Mustaherukat ovat jo mustia, mutteivat vielä täysin kypsiä, viherherukoita kin näkyy nyt tulevan. Kuin ohimennen poimin jo niitäkin pienen rasian pakkaseen.
Myös marjatuomipihlajan marjoja tulee paljon, jopa niin paljon, että niitä riittää vaikka rastaatkin (ainakin yksi) niitä syö. Laitoin pieneen purkkiin  niitä votkaann, katsotaan millaista likööriä saan aikaan.
Metsävadelmat eivät vielä ole kypsiä, mutta mustikoita hain eilen metsästä vielä litran.
Kasvimaalla on vihannesportulakan kasvu ollut heikkoa kylmyyden takia, mutta kukkaportulakka voi hyvin.

Rauhan ruusu (Peace) ei selvinnyt talvesta, mutta joku on sentään kukassa!

Mansikat pakkasessa

Joka syksy mietin, paljonko viime vuonna laitoin mansikoita pakkaseen. Laitetaan siis muistiin: olen ostanut pakastamista varten 5x5 kg laatikkoa. Osa (muutama litra)  marjoista mehua varten kokonaisina ja perkaamattakin, loput sokerin kanssa soseeksi. Ja mehustukseen muutama litra omia ja syötäväksi ostetuista jääneitä.

Mansikoita, mutta ei perunoita

Tai kyllä perunoitakin hiukan. Pari vartta kun nostaa, saa perunoita pariksi kerraksi yhdelle hengelle.
Niin ensin kylvetyistä. Myöhemmin maahan laitetut ovat jotenkin huonon näköisiä, varret pienet ja haaleat.
Mansikoita on tullut mukavastikin, vajaa litra päivässä, riittää aamupuuron päälle ja iltajugurttiin.
Mansikoita ostin viikko sitten 10  ja nyt on tilauksessa 15 kg.Tilasin jo maanantaina ja huomen aamulla täytyy kysyä, sillä perjantaina aamulla lähden muutamaksi päiväksi reissuun.
Pinaatti on kasvanut hyvin, kun alkuun pääsi, ja söin sitä tänään ja laitoin pakkaseen. Olen oppinut, että pinaatit täytyy esi ryöpätä, mutta googlamalla opin, että voi ilman sitäkin syödä. Myös persilja ja sitruunamelissa ovat kasvaneet tosi hyvin, isoiksi puskiksi niin, että punahierakka on jäänyt niiden jalkoihin.
Minulla on ollut sademittari rikki, mutta naapuri kertoi että tässä kuussa on satanut jo 150 milliä. Eilen ja tänään on ollut aurinkoisia päiviä, pesin pari mattoakin tänä aamuna. Ne toin yöksi sisälle kuivumaan, yöksi kosteus nousee kuitenkin lähelle 100 prosenttia.

Viidakon raivausta

Tämä kesä on ollut niin sateinen, että kaikki (luonnon) kasvit ovat kasvaneet hurjaa vauhtia, niin että niiden leikkaus on kuin viidakon raivausta. Yhteen pihan nurkkaan olin päästänyt lupiinit valloilleen (ovat kauniita) ja seasssa oli tietysti kaikenlaista heinää, jonka sade oli vielä kaatanutnurin. Ensin leikkelin lupiinin kukat tai siis siemenet ja vein metsään. Sitten viikatteella ja pitkävartisilla saksilla, jotka ovat lopulta kaikkein tehokkaimmat ja helpoimmat käyttää. Ja loppusiivous vielä ruohonleikkurilla.Nyt maa on onnettoman ruman ja paljaan näköinen, mutta kaunistunee sykysn myötä.
Täytynee ensi keväänä muista tämä raivaus ja pitää lupiini kurissa käyttämällä siellä ruohonleikkuria ahkerasti keväästä alkaen. Tien varressa saa kasvaa pari pensasta.
Pelkästään viikatteella raivasin äsken polun punaherukkapensaiden luo ja sitten raivasin niitä esiin koiranputkin, nokkosten ym seasta. Marjat näyttivät yllättävän pieniltä, ainoastaan siin pensaassa, mikä pahiten kärsi mylläyksen yhteydessä marjat olivat melko suuria. Kuitenkin olen toisistakin pensaista joka vuosi katkonut vanhoja oksia. Ehkä vielä kasvavat, vaikka mulle kyllä riittää vähempikin määrä.
Mustaherukat ovat "viidakossa" näkymättömissä. Kaipa niitäkin tulee. Kunnon varusteet vaan päälle poimiessa. Karviaisia tulee paljon, jos saan säästettyä ne supeilta.
Isommassa "mummun puussa", joka on onnettoman surkean näköinen on vain kolme raakiletta, kaikki samassa oksassa. Pienemmässä on omenia paljon, samoin yllättäen Sariolassa tänäkin vuonna.
Varmuuden vuoksi vein sen surkea puun juurelle vielä myyräkarkottimen. Puun vieressä oleva viime syksynä istutettu on sekin hiukan huonon näköinen, toivottavasti kaikki myyrät häviävät nyt.
Mansikoita olen saanut omasta maasta hiukan, sen verran kuin tarvitsen (nuukasti käyttäen) aamupuuroon ja iltapiimään. Luulin, että rastaat syövät niitä ja laitoin cd levyjä ja käärmeen pellolle. Syöjinä taitavat olla myös etanat. Jostakin luin, että etanat pelkäävät kahvin hajua, käytetyt kahvinporot siis mansikkamaalle.
Eilen taas perkailin puutarhaa ja vielä harventelin porkkanoita, sain jo muutaman pikkuporkkanankin suuhuni. Salaattia ja lehtikaalia haen joka päivä, punahierakka ei ole kunnolla kasvanut. Persiljaa pitäisi jo kuivatakin ja pinaattia käyttää (ja vaikka pakastaa).

Ruusuja lisää

Jokakesäiseen tapaa kävin taas puutarhakaupassa hakemasssa viimeisiä ruusuja talvella kuolleiden tilalle. Nyt löysin Robustanruusun ja Suviruusun.  Suviruusussa on jo pari kukkaan, pientä vaalenapunaista.
Samalla kun ne istutin kaivoin monta vanhaa kuolluta juurakkoa pois. Hengissä on neljä ruusua, toivottavasi ainakin joku niistä on Peace. Siirsin myös valkokukkaisen parempaan paikkaan pois ison ruusupensaan alta, mutta en tiedä jääkö henkiin, siihen jäi vain yksi juuri, kun katkaisin pois kuolleeksi luulemani juurakon.
Ja yhden joriinin eli daalian tietysti ostin. Se on vielä istuttamatta.
Vielä on tarkoitus kylvää muutama herne. Keväällä herneiksu luulemani kasvit olivatkin rikkaruohoja.

Koleaa ja märkää

Jos jotain hyvää haluaa tästä alkukesästä sanoa, niin ei ole tarvinnut kastella. Vettä on tullut taivaalta riittävästi, oikeastaan ihan sopivasti vähän kerrallaan. Lämpöä olisi kyllä saanut olla vähemmän, yli kahdenkymmenen asteen ei ole taidettu vielä päästä. Eilen oli jo lämmintä ja niinpä putsastin puutarhassa kasvimaita, sillä rikkaruohotkin ovat voineet hyvin.
Ja kylvin vielä porkkanoita, sillä yhden penkin porkkanat eivät olleet itäneet. Sen sijaan siellä kasvoi ilmeisesti viime vuoden jäljiltä muutama peruna, joiden annoin kasvaa.
Luonto kukoistaa, kaikenlaiset kukat heinät ja ruohot kasvavat niin, että tyydyn vain raivaamaan hiukan polkuja itselleni.
Ruukkukukat kasvavat kituliaasti, kukkivat kyllä hiukan, mutta matalina. Tiedä sitten onko syynä kylmyys vai huono multa ja lannoitus.
Neljä ruusua on hengissä, yksi niistä ruohojen ja pensasruusun keskellä niin, että se täytynee siirtää parempaa paikkaan. Olisikohan syksymmällä hyvä aika?
Ensimmäinen pionikin alkoi kukkia juhannuksena. Neljä kukkaa kuten aina, vaikka neljäs ei mahtunut kuvaan

Ja vielä kuva illakoista, jotka tuoksuvat ihanasti. "Löysin" ne oikeastaan vasta viime vuonna. Aikaisemmin varmaan leikkelin niitä surutta ehkä jo ennen kuin ehtivät kukkaan. Nyt osaan varjella ja ihailla ja nuuhkia. 

Melkein kaikki

Nyt on melkein kaikki istutettu/kylvetty puutarhaan. Tänään piilotin pavut ja nauriin siemeniä siihen penkin puolikkaaseen,  mihin kylvin viime syksynä porkkanoita, joista ei siis näkynyt jälkeäkään. Muualla olivat kyllä itäneet. Yhden porkkanpenkin kitkinkin noin ylimalkaisesti. Kovin läheltä taimiriviä ei vielä voinut rikkaruohoja repiä, ettei lähde porkkanat mukana.
Kevät on ollut kylmä. Koskaan ei vielä yli 20 asteen, harvoin edes yli 15 asteen. Kasvit ovat hengissä, mutta kasvu hidasta. Kukatkin vielä kuin taimia. Kastella ei ole tarvinnut, vettä on tullut taivaalta sen verran paljon. Ei isoja sateita, mutta viitsien milliä harva se päivä.
Joka paikassa on runsaasti muurahaisia, en tiedä miten ne haittaavat kasveja. Yhden verenpisaran vaihdoin toiseen ruukkuun, kun näytti niin hailulta ja kasvu olemattomalta ja ruukussa näkyi runsaasti muurahaisia. Kasveille ja puutarhaan tiputtelin hiukan hevonkakkaa.
Omenapuut kukkivat runsaasti, mutta luumuissa ei kukan kukkaa.
Kaikki pionit ovat hyvässä kasvussa, ruusut nukkuvat - toivottavasti vielä heräävät.

Kylmyys on tehnyt sen, ettei kunnlla tajua kesän tulleen. Kesävaatteilla ei tarkene ja usein vielä olen tehnyt tulta keittiöön ja takkaan. Muistelin, että usein olen näihin aikoihin jo käynyt mattopyykillä, nyt ei tule mieleenkään!

vielä porkkanaa

Eilen vietin iltapäivää kasvimaalla, oli mukavan lämmintä ja aurinkoista.
Tasoitin multakasan pohjan ja kylvin siihen (taas) porkkanaa ja punajuurta (pitkulaista). Samoin kylvin portulakkaa ja hernettä samaa paikkaan kuin viime vuonna, koska siinä oli herneen alkuja kasvamassa.
Sen sijaan viime syksynä kylvetyt porkkanat eivät ole itäneet, kylvö siis uusittava. Ensimmisenä keväällä kylvetyty porkkanat ovat jo pinnalla,  kohta aika harventaa.
Vielä on yksi penkki laittamatta, sinne on tarkoitus laittaa kesäkurpitsaa ja papuja. Ei vielä kiire.

Lehtikaalia tuli

Eilen kävin torilla ostamassa taimia: pinaattia, persiljaa, sitruunamelissa, kiinalaista ruohosipulia, purjoa ja lehtikaalia. (Tilli unohtui). Purjoja pyysin tusinan. Tusina oli tänä vuonna 17. Kun pyysin lehtikaalia, myyjä kysyi, haluanko vihreää, punaista vai palmukaalia. Pyysin tusinan yhteensä. Kun tänään istutin ne, laskin, että joka lajia oli 7 eli yhteensä 21. Riittää ensi kesäksi ja talveksikin, jos jaksan pakastaa.
Viime viikolla kylvin yhteen penkkiin lisää porkkanaa sekä punajuurta sen verran kuin siementä oli. Lisää ostin ja kylvän, kunhan ehdin.
Viime viikolla jatkoin myös huonekasvien mullan vaihtoa, vuorossa kaktukset.
Terassin reunaan istutin malvaa, jota löysin nurmikolta. Myös leikkasin ruohon ensimmäisen kerran. Puupinon pohjalle heittelin kaikenlaisia kukkien siemeniä ja myös ruoho siemneiä. Saa nähdä mitä sieltä kasvaa, vai kasvaako mitään.
Etsin taas akkutrimmerin akkua, mutta en löytänyt. Niinpä ostin uuden trimmerin, joka on entistä parempi myös sikäli, että siinä on siimaleikkuri. Vanhassa oli vain muoviläpyskä.
Uutta en ole vielä ehtinyt kokeilla, sillä heti kun sain taimet maahan alkoi sataa.

Ennen ja jälkeen

Eilen ja tänään menin lopulta huonekasvien kimppuun. Mullan vaihto sisäkukille on monena vuonna jäänyt tekemättä ja tänäkin vuonna hiukan venähti. Hyvin kukat ovat kuitenkin jaksaneet veden ja teen (kaadan aina teet mukien pohjalta kukille) voimin. Joskus harvoin laittanut lannoitettta (sekin varmaan vuosikymmenen vanhaa) veteen.
Ensimmäiseksi otin käsittelyyn keittiön seinältä kultaköynnöksen, jonka sain talon mukana.

Kuten kuvasta näkyy, vartta oli paljon, mutta lehdet vähissä, vaikka hankin kukkaa varten kasvilampun, joka paloi talvella joka päivä. Ruukku oli tietysti täynnä juuria, joita karsinkin ankarasti, samoin kuin koko kasvia.

Ja seuraavaksi cissus työhuoneen seinältä. Olen sen saanut työkavereilta, minkä vuoksi en ole raaskinut hävittää sitä, vaikka joskus on mieli tehnyt.

Sama juttu sille, paljon juuria ja itse kasvia pois - vahingossa enemmänkin kuin oli tarkoitus;

Saa nähdä, miten selviävät käsittelystä. Molemmista otin tietysti pistokkaita veteen juurtumaan siltä varalta, etteivät selviä. Kaikkien kukkien ruukut olivat täynnä juuria, niinpä otin vain pistokkaita tarkoituksena uusia koko kasvi. 

Urakkaa täytyy jatkaa ensi viikolla, kunhan saan ostettua kaktusmultaa.

Puutarhan työt jäivät vähälle tälle viikolla, tiistaina istutin kuitenkin sipulit ja ruukutin pihakukkien taimet. Nyt latvoin verenpisarat, jotta niistä tulisi tuuheampia ja laitoin pistokkaat kasvamaan samoin muovirasioihin, missä taimet tulivat. Ainakin vielä ovat hengissä.

Tulppaankit ovat vihdoin avautumassa, mutta voikukat tietysti ehtivät ensin.

Mutta malvat ovat taas vähissä terassin reunalla, onneksi on hiukan siemeniä viime syksyltä, täytyy kylvää niitä. Ja ottaa taimet talteen, mistä niitä sitten löytyykin. Nurmikkokin pitäisi jo leikata.

Valkosipulit

Tänään valkospulit maahan talvivalkosipuleiden jatkoksi laitimmaiseen penkkiin. Ja hiukan porkkanoitakin seuraksi. Talvivalkosipulit näkyvät jo olevan mukavasti kasvussa. Valkosipuleita näkyy taas nousevat siellä täällä, syksyllä maahan jääneistä. Annan kasvaa.
Aurinko paistoi, mutta ilma - ja tuuli - oli kylmä, piti hakea toppahousut jakaan, että tarkeni.

Kylvökausi alkuun

Tähän asti olen ulkona tehnyt vain risusavottaa. Viime kesänä kaadetuista puista on oksat olleet suunnilleen entisellään ja nyt kun ei ole ruoho vielä kasvanut niitä peittämään, ovat näyttäneet pahalta ja niinpä olen siivoillut pihan sisääntuloa. Pienimmät risut vien kauemmas metsään, sormenvahvuiset katkon  oksasaksilla paloiksi odottamaan polttamista pesässä ja isot kasaan odottamaan sahausta ja jopa tarvittaessa halkaisua. Kasa on nyt tämän näköinen, siellä on ihan risujakin joukossa. Saa nähdä, saanko sitä kesällä käsiteltyä vai jääkö taas syksyksi.

Muutama viikko sitten tulleet kukantaimet ovat vielä hengissä, eivät ole paljon kyllä kasvaneet. Portulakatkin ovat piristyneet, ne ovat varmaan turhan pienissä ruukuissa. Ehkä voisi laittaa jo muutamaan isoon ruukkuun. Ei ole oikein käsitystä, millaisia ne ovat isona. (Kuva jotenkin nurin päin.)

Portulakat ja muutkin ovat olllet taimilavassa, johon olen yöksi laittanut harsoa päälle, ainakin jos on luvattu kylmää yöksi. On siis verenpisaroita, kerrottuja petunoita ja miljoonakelloja kasvamassa. Verenpisaroita pitäisi varmaan kohta latvoa.

Kaksivuotiset orvokit ovat saaneet olla pöydällä. Niissä on jo yksi kukka, nekin voisi varmaan istuttaa yhteen isoon ruukkuun. (Miksi en sitä heti tehnyt?)

Hiukan orvokeitakin jo ostin ja istutin,

 Isot narsissit alkavat myös olla kukassa

Ja pieniä sinisiä skilloja on noussut sinne tänne.

Ensimmäinen voikukkakin kukki jo talon seinä alta.

Tulppaanit ovat vasta nupussa.

Rapareperi on jo hyvässä kasvussa. Myön ensimmäisen pionin juurakko on selvästi hereillä.

Tarkoitus on huomenna kylvää salaattia sekä maalle harson alle että parvekeruukkuun taimilavaan. Ja ehkä myös samettiruusuja, niidekin siemeniä löysin. 

Tänään myös putsasien ekan mansikkapenkin, tosin peurat olivat syksyllä pitäneet vanhoista lehdistä huolen, joten vain leikkelin lehtiruoteja pois, samoin rikkaruohoja. Ripsuttelin hiukan syyslannoitettakin niille ja varmaan laitan harson päälle, jotta kasvu nopeutuu.

Taimet tulivat

Hain postista pari tuntia sitten kevään taimisatsin. Ne tavalliset: verenpisaroita, miljoonakelloja, kerrotuja petunioita, orvokeita. Uutena kokeilen nyt portulakkoja, kylvettävät vihannesportulakat ovat jo tuttuja, mutta nyt tuli myös kukkia.
Istutin taimetheti isompiin ruukkuihin ja laitoin viileän eteisen ikkunalle, Huomenna menee koko päivä kaupungissa, mutta perjantaina täytynee ryhtyä ulkoiluttamaan taimia päivisin.
Ja yllättäen huomasin eilen leskenlehden kotitien varrelta, missä en niitä ennnen ole huomannut.

Keikuntaa

Krookukset jo kukkivat, mutta siten satoi vielä hiukan lunta aivan maaliskuun lopussa ja krookuksetkin melkein hautautuivat lumeen. Mutta seuraavan päivän auringonpaiste sai ne taas kauniisti kukkimaan.

Myös narsissien lehtiä on kasvamassa, samoin tulppaanit nousevat. Kävin tänään metsässä etsimässä sinivuokkoja, mutta niitä en  löytänyt.

Kun lumi suli, näkyi myyrien ahkeruus. Koko piha täynnä multakasoja. Yhden keskeltä nousee jotakin mielenkiintoinsta, laitoinkohan sinne jonkun hajulaukan tms myyrien iloksi.- Seurataan mita tulee.

Ekat krookukset

Eilen löysin kevään ensimmäiset krookukset viime syksyn kuivien ruohojen alta. Tänään olivat jo kauniimmin auki.

Viikon verran ilma on ollut keväinen, päivisin aurinkoa ja lämmntä kymmenkunta astetta, öisin pakkasta. Viikonlopuksi luvataan pakkasta päivisinkin, mutta sitten alkaa taas lämmetä.
Lumi on tietysti sulanut, mutta vielä sitä metsätielläni sen verran, että kun aamuisin (aamupäivisin) menee kävelylle, voi vielä kuulla kovan hangen rahisevan askelten alla. Välillä tie on kyllä jo täysin sula.
Vilkaisin  parin viime vuoden päivityksiä, viime vuonna ensimmäinen krookus oli kuvattu hukan aiemmin, jo 11.3. mutta eellisvuosi oli kylmä ja luminen, krookuksetkin pääsivät pintaan vasta huhtikuun puolivälin tienoilla.
Ja puutarhurilta on tietysti tilattu taas kukan taimia,

Lisää lunta

Eilen kirjoitin, että lumi sulaa. Tänä aamuna tuli lisää sulamista, ainkin kymmenen senttiä nuoskalunta, lämpötila on juuri ja juuri nollan yläpuolella.

Täytyy mennä kohta kolaamaan ainakin pihapolut, jotta lumi ei jää niihin liukkaudeksi. 

Keskipiha on montussa, joten sinne valuu aina sulamisvedet, on vain toivottava, että paistaisi aurinko ja sulattaisi haihduttamalla.

Kissa pyysi äsken ulos ja kun avasin ulko-oven, totesin, että porraskivi on vielä sula aivan oven edestä. Kissa pyörähti siinä ja palasi takaisin, ei uskalstanut/halunnut mennä märkään lumeen!

Lämmintä talvea

Talvi on jatkunut samanlaisena. Usein lämpötila nollan yläpuolella öisinkin, ja sade tulee vetenä tai korkeintaan räntänä. Tammi-helmikuun vaihteessa satoi yhden viikonlopun lunta ja siitä pari kuvaakin:

Lumikinokset ovat aika lailla madaltuneet ainkin sieltä, missä aurinko on päässyt lämmittämään. Pihapolut ja keskipiha ovat yhtä jäätä, sauva on tarpeen ulkona liikkuessa.
Puutarhuri on jo lähettänyt taimiluettelon, täytynee tutkia, varmaa miljoonakelloja ja jättiverenpisaroita ja ...

Sitä samaa

Marraskuussa eli pari kuukautta sitten näytti olleen hiukan lunta. Nyt taitaa olla hädin tuskin saman verran. Joulun tienoilla oli tosin enemmän, mutta vesisateet sulattivat. Täksi illaksi on luvattu lumisadetta ja pakkasta toistakymmentä astetta - tosin pakkasta vain vuorokauden verran, sittn taas nollan tienoille.
Eli tällaista talvea tämä - välillä lunta, välillä vettä.